torstai 6. toukokuuta 2021

Ruukku istutusten vaihtoa

Kylläpäs se tympeän kelin lykkäsi tälle päivälle. Eilen oli niin kaunista, että innostuin vaihtamaan etupihan ruukkuistutkset uusiin. Nyt se ehkä vähän harmittaa, kun en tiedä miten gladiolukset pärjäävät tuolla ulkona. Toisaalta ne ovat jo terassilla pari yötä viettäneet ihan tyytyväisinä, mutta on siinä vähän suojaisampaa ollut. Laitoin niille harsoa kaksinkertaisena, josko siis selviäisivät.
Eilen kävin meidän pikkumiehen kanssa kävelyllä aamuauringossa ja intouduin ihailemaan, mitä ollaan vuodessa jo aikaiseksi saatu tällä tontilla. Mietiskelin myös miltä täällä näyttää viiden vuoden päästä tai kymmenen vuoden, kun istutukset kasvavat ja mitä kaikkea tulee lisää, ja kun suunnitteilla olevat rakennukset valmistuvat. Aika jännittävää ajatella tämmöisiä! Siinä tuumiessa otin pihatieltä meidän etupihasta kuvan. Keväisen karun näköinen vielä.
Mutta niihin ruukkuistutuksiin. Tältä näytti etukuistimme ennen vaihtoa ja 'kevätsiivousta'. Esikot ja tulppaanit siis siirtyivät omalle paikalleen maahan ja laitoin myös kuistilta helmililjat samaan paikkaan. Lisäksi siivosin lyhdyt pois.

Tämä liiterin ja leikkimökin välinen istutus alue on ollut minulle aika toissijainen paikka. Ajattelin laittaa sinne vain kasveja joita minulla on, mutta joista en niin kauheasti välitä. Nyt kun lisäsin siihen nuo kevät kukat, niin mietiskelin, että kaippa tästäkin alueesta joskus tulee tosi ihana! Taka-alalla on keijuangervoa ja on tässäkin krookuksia ja tulppaaneita, mitä syksyllä istutin. Ne lähtevät kasvuun paljon myöhemmin kuin hedelmäpuiden alla, kun tämä on aika varjoisa paikka. Keijuangervojen edessä on jotain perennaa, mutta en yhtään muista mitä. Sen näkee tässä kevään mittaan! Ja haravoinpa myös tuon liiterin viereisen soran nätisti tasaiseksi, soran ja istutusten välissä oli nimittäin kunnon monttu, johon aina meinasin kompastua tuosta kulkiessani.

Etupihan 'edustusnurmikko' näytti minusta myös painuneen talven aikana, joten päätin lisätä siihen vähän multaa. Tää homma olikin sitten pikkumiehen mieleen. Kylvin vielä vähän nurmikon siementä, varmuudeksi, ja kastelin alueen, eipähän tuuli vie menneessään.

Tällainen siitä sitten tuli. Ajatella, että näinkin pieni homma vaatii joskus koko päivän aikaa toteuttaa. Mutta tämmöistähän se on pienten ihmisten ehdoilla tekeminen. Puuhaillessani tajusin myös, että kuisti on melko varjoisa paikka. Aurinko paistaa siihen kyllä esteettä jonnekin kahden tienoille asti, mutta sitten se jää talon varjoon loppu päiväksi. Onkohan siinä valoa gladioluksille tarpeeksi? Jos ne menisivät tämän kesän... ensi kesänä voisin laittaa vaikka jotain korkeita heiniä ja valita kukat vähän varjoisammassa viihtyviin. Terassille sitten niitä oikein aurinkoisessa viihtyviä.
Narsissit tosiaan jäi vielä kuistin ruukkuun, josko ne olisivat vielä viikon nättinä, tai kaksi. Haluan siihen hortensian, joten kelien pitäisi olla sitten tarpeeksi lämpöiset sille tai ruukku joutuu olemaan hetken tyhjillään. 


Kodin Kukkien pakettikin tuli! Vaikka viime postauksessa kirjoittelinkin jo ruukkujen hommauksesta, niin tiesinhän minä, että nämä tulevat aika pieninä taimina ja esikasvatusta on edessä. Mutta siis katsokaa miten ihanan pieniä taimia nämä ovat! Hyvät jatko ohjeetkin tuli paketissa mukana, aloittelijakin onnistuu hyvin eteenpäin.

Laitoin ne kasvamaan isommiksi näihin pikku purkkeihin. Ihan pahvisiin kertakäyttö pahvimukeihin. Vähän leikkasin mukin yläreunasta pois, mahtuivat paremmin noihin rasioihin.

Tänään onkin ohjelmassa pensaiden ja puiden nouto Ahosen Taimistolta. Siitäpä päästään takaisin tähän mahtavaan keliin, mikä tälle päivälle sattui. Ihanaa päästä ajelemaan kärryn kanssa reilu sata kilometriä suuntaansa, kun taivaalta tulee räntää. Sittenpähän ne on hommattu ja pääsen tekemään runkoa pihamaalleni. Ihan jännittää oman vision toteutuminen!

4 kommenttia:

  1. Minusta ottamasi kuvan perusteella teillä on jo hyvin siistin näköistä. Kannattaa ottaa reilusti kuvia asiat unohtuvat muuten todella pian. Missäpäin te asutte kun on niin pitkä matka puutarhaan 🤗❓🤔
    Kannattaa todella istuttaa sellaisia mitkä kestää kauemmin kasvaa esimerkiksi hyötykasveja ja puita, perennat on parinkin vuoden kuluttua jo komeita mutta toista on puiden ja pensaiden kanssa. Minä en korjaa lyhtyjä pois ollenkaan koska kesäillat alkaa nopeasti hämärtymään ja silloin on kiva niihin laittaa valoa jos ulkonakin on. Hyvä se on tuumailla ja suunnitella . Minä teen sitä hommaa usein jos ei nukuta, silloin tulee hyviä suunnitelmia mutta seuraavana päivänä ne on jo ehkä muuttuneet 😁😛
    Mutta se ei haittaa kun vaan on mukavaa ja itse viihtyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos sinulle 😊 Itsestä tuntuu niin paljalle kun on vain nurmikko, mutta siitä on kyllä helppo lähteä rakentamaan pikku hiljaa!
      Me asutaan Konnevedellä, varmaan lähempänäkin taimistoja olisi, mutta Ahosen paikka on itselle tuttu ja luotettava 😊 Lisäksi vanhempani asuvat hyvinkin lähellä siellä niin kävin samalla reissulla hakemassa isältä syreenin juurakoita ja raparperiä 😄
      Ja samaa ajattelin itsekin, kun rupesin miettimään miten istutusten kanssa aloitan. Perennoja minulla on joitakin jo tuolla valeistutuksessa ja niitä saan jonkun verran lähipiiristä lisää, mutta ajattelin tosiaan pensaista tehdä rungon mihin sitten sommittelen perennat ympärille 😊
      Viime kesä meni odotellessa kaivuria, että saan pihan ja nyt tuntuu, että homma saattaa karata käsistä kun alkuun pääsee 😂 Ja minullakin juuri iltaisin tulee ijan kauheasti ideoita! Ihan kaikkea ei taida edes aamulla muistaa, mutta se sattaa olla vaan hyvä 🤭

      Poista
    2. Maailma on näemmä pieni: meillä on lähisukua Konnevedellä. Ahosen taimistolla en ole koskaan itse käynyt kun tullaan aina täältä idän suunnasta vierailulle.
      Näyttää tutulle tuo pikkumiehen touhu. Jossain vaiheessa tuo homma alkaa jo vanhempia kyllästyttää, sillä lapsen kasvaessa tulee mulloksille entistä isompia monttuja, patiolle tai ulkorappusille multakasoja ja talon seinään kuravellimaalauksia. Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoisin, että 2-3-vuotiaana lapsi on luovimmillaan eikä välitä yhtään yleisestä siisteydestä tai äidin ohjeista kukkien käsittelystä. Teillä se aika taitaa olla vasta tulossa päin. Otan osaa jo etukäteen! ;)
      Iloista äitienpäivää!

      Poista
    3. Vautsi, maailma tosiaan on pieni!
      Ja juu, olen itsekin miettinyt, että mitähän me saadaan kestää vielä kun tämä pieni mies kasvaa. Tosiaan ekat synttärit vietellään kesäkuun alussa ja nyt jo tuntuu, että hän keksii vaikka ja mitä meidän pään menoksi. Pari vuotta lisää ja tämä uusi tulokas siihen kylkeen, niin voi kauhea en uskalla ajatellakaan, mitä kaikkea on luvassa 😅
      Aurinkoista viikkoa sinulle!

      Poista

Katsotuimmat