Sateiden jälkeen seuraavia odotellessa

Kuunliljat tuskin huomasivat poikkeuksellisen runsaita sateita.

Olipa erittäin jännä katsella pari päivää tasaisen taukoamatonta sadetta ja todeta, että näinkin voi ilmeisesti käydä joskus. Harvemmin sade oli kuitenkaan rankkaa tänä aikana, mutta ei ulos viitsinyt lähteä kauheasti tekemään mitään. Sitä olisi kastunut hyvin nopeasti joka tapauksessa. Lueskelin tuolta, että Keski-Suomen keskimääräinen sademäärä heinäkuussa on 70-80mm ja kuulin isännältä, että lauantaina aamupäivällä (reilun vuorokauden satamisen jälkeen) oli tullut jo 70mm vettä. Tosin tässä kuussa on kyllä tullut tuota vettä muulloinkin. Hirveästi en ole joutunut kastelemaan kasvejani.

Ruskolilja takanaan kuunliljat.

Olimme hetken aikaa lomalla ja sieltä palattuamme, en aivan heti kerennyt lähteä puutarhaan ihastelemaan. Näin kyllä, että kukkimaan siellä oli alkanut jo useampikin kasvi. Harmikseni sade alkoi ennen kuin ennätin lähteä kuvia räpsimään ja kuvaaminen jäi sitten sunnuntaille. Se olikin piristävän aurinkoinen, ainakin aamupäivästä. Illasta ylitse vyöryi ukkonen ja vettä tuli saavista kaatamalla.

Vesisateet ovat saaneet aikamonet kasvit nuokkumaan maata vasten. Yläkuvan pallohortensian kukinnot ovat painuneet surutta osa maata vasten. Takana komeilee syysleimu, jota vesi ei vielä ole häirinnyt. Toivottavasti vältytään pahemmalte härmältä. Alakuvassa kasvimaan hunajakukat ja herneet ovat laonneet maahan vaikka osa niistä olikin tuettuna köynnöskaareen. Kimalaisia se ei hetkauta vaan pörriäisiä on lähes joka kukassa aina kun käyn katsomassa.

Kärhöt ovat pysyneet tuissaan kiinni, mutta kukinta on jo ehtinyt ehtoopuolelle. Todennäköisesti sade vähän joudutti sitä.

Yksi marjapensaista yllätti minut täysin! Tästä en kyllä yhtään tiedä, että mitä ihmettä raukalle on tapahtunut. Näyttää siltä kuin joku olisi käynyt istumassa pensaan keskelle ja se olisi vain antanut periksi. Tämä on erittäin hämmentävää ja minun on pakko kaivaa se ylös, jakaa se ja istuttaa uudelleen. Oikeastaan tuosta saisi monta yksittäistä versoa istutettua, koska niissä kaikissa on uusia juuria kasvanut paljon.

Olisi melkein pitänyt jättää nämä kärryt patiolle ja katsoa paljonko vettä olisi silloin valunut ylitse. Nyt se näyttää täyttyneen leikiten.

Piilu ei sentään ole kärsinyt sateesta niinkään.

Värililjat olivat loman aikana aukaisseet kukkansa!

Olin aivan varma, että minulla on vain valkoista isotähtiputkea puutarhassani ja olen yrittänyt etsiskellä punaista ja vaaleanpunaista. Vaan olinhan jo ilmeisesti istuttanut viime syksynä vielä tämän vaaleanpunaisen yksilönkin. Oletan, ettei se muuten ole puutarhaani päätynyt. Ne ovat kyllä oikein sieviä vaikka kukat ovatkin olettamustani pienempiä. Näissäkin pörriäiset näköjään viihtyvät ja voisin oikein hyvin hieman lisätä niitä. Tummanpunainen olisi kiva saada myös.

Isotähtiputki 2023

Ruukkukukat eivät kauheasti kärsineet sateista, jonkin verran olisi kukkia nypittävänä. Korkean ruukun kukat olivat hieman kärsivän näköisiä sunnuntaina aamulla, mutta kyllä ne siitä nousivat, kun aurinko ennätti kuivattamaan niiden versoja. Alemman kuvan köynnökset ovat sen verran katon suojissa, että eivät varmaankaan ole saaneet samaa ryöppyä kuin täysin taivasalla olleet.

Jänönapila ja muistaakseni koristehirssi (Minna varmaan osaa korjata, jos olen väärässä) ovat pärjänneet yllättävän hyvin vaikka niiden ruukku ajoittain täyttyy vedestä piripintaan. Reiällinen ruukku olisi ollut tänä vuonna parempi vaihtoehto. Jänönapilan pikku kukat ovat kuin pieniä tassuja! Tämän pitäisi olla monivuotinen ja minulla on sitä jo koristeomenapuun alla pikkuisen kasvussa. Tämän istutan syksyllä maahan jonnekin toisaalle. Huh mikä kesä onkaan ollut ja vielä olisi loppu puolisko jäljellä. Tänne on luvattu vielä vähän lisää sateita sinne tänne, että ei nyt ainakaan vedestä ole puutetta.

Eipä siinä muuta kuin mukavaa kuun vaihetta!

Pieni puutarhakierros puutarhassani

Ajattelin tarjota kuvilla pienen kierroksen puutarhassani, toivottavasti tästä ei tule liian pitkä. Puutarhani ei ole loistokas tänä kesänä. Moni kasvi kukkii tänä vuonna heikommin ja rikkaruohot meinaavat vallata kaiken. Näin alku varoituksena, olen siistinyt vain joissain määrin puutarhaani, mutta se ei ole puunattu vaan edelleen hieman villi. Lisäksi en ole siivonnut kuvien tieltä kaikkia leluja taikka välineitä pois vaan kuvista saattaa löytyä jotain pientä sieltä täältä. Se kuvatkoon elämää ja kertokoon puutarhastani sellaisena kuin se yleensä on, ei vieraita varten siistittynä. Meidän pihaan siis johtaa noin parin sadan metrin mittainen pihatie, jonka päästä avautuu avara näkymä pihaamme. Pihaan tullessa metsäpuutarhani jää vasemmalle reunalle ja oikealle jää toistaiseksi nimetön alue, jota olen laittanut vain reunalta, koska alueelle on tulossa autotalli enkä tiedä paljonko se vie tilaa pihasta.

Oikealla puolella pihaa kiertää kivipenkka ja niiden edessä ovat tuomi, purppuratuomi ja tammi. Tervetulleeksi pihaan toivottaa siistiksi laitettu penger, jossa kasvaa keijuangervoa, juhannusruusuja ja yksi violettikukkainen köynnösruusu, joka toistaiseksi ei ole kukkinnut.

Alue toisesta suunnasta. Tammen ympärille voisi keksiä jotain matalaa istutusta.

Pihan vasen puoli, metsäpuutarha, ei vielä ole kuin haparoiva alku. Toistaiseksi siinä ei ole juurikaan nähtävää, enkä tiedä miten nopeasti ehdin sitä eteenpäin laittaa. On alueella kuitenkin hieman enemmän nähtävää kuin toisella puolella pihaa, joten tätä reunaa kuljemme takapihaa kohti.

Matkalla voi katsella nuoria alppiruusuja ja höyhenpensasta sekä kalliokielo kivien kupeessa.

Alppiruusujen jälkeen voi ihastella uusinta tulokastamme sinikuusi 'Baby Blue':ta

Etupihan ja takapihan välissä puuliiterin jälkeen on varjopenkki, josta löytyy ainakin jaloangervoa, kesäpikkusydäntä, rönsytierellaa, lumipalloheisi ja uusinpana köynnöshortensia. Keväisin alueella kukkii helmililjaa, krookuksia, punaisia tulppaaneja. Köynnöshortensian ympärillä on myös pari varjoliljaa, jotka eivät ainakaan vielä ole päättäneet kukkia. Tämä on jäänyt nyt viimeaikoina vähemmälle huomiolle ja voi sitä olla vielä ainakin tämän kesän ja ehkä seuraavankin.

Varjopenkin jälkeen voi katsella leikkimökkiä ja sen ympäristöä.

Leikkimökin takareunustalla kukkii köynnösruusu Henry Kelsey ja maljaköynnös.

Pihakierros jatkuu alatasolle, marja- ja hedelmäpuutarhaan. Siellä mustaherukat alkavat suurilta osin kasvaa jo runsaina. Hedelmäpuiden kanssa täytyy vielä odottaa, että ne kasvavat isommiksi ja alkavat muodostaa kaarta polulle. Sen voi jo ihan nähdä toteutuvan!

Pengerpuutarhan alku, jossa grönlanninhanhikki leviää tehokkaasti.

Kissanminttu kolossaan.

Alatason toinen reuna on hieman vähemmän rehevä, sillä mustaherukat ovat viime vuonna istutettuja. Samoin pari viimeistä puuta ovat muita nuorempia. Koko tasanteella katealueen leventäminen ja lisääminen on kesken ja olen pohtinut sen jatkamista tässä mahdollisimman pian, viimeistään syksyllä.

Alatasanteelta voi ihailla pengerpuutarhan kivikkokasveja.

Marja- ja hedelmätarhasta siirrytään puutarhasillan kautta uusimpaan alueeseeni salapuutarhaan, joka tietenkin on vielä aivan alussa. Olen pyöritellyt monia ideoita, joita voisin jo ruveta toteuttamaan, mutta toistaiseksi olen vielä halunnut viimeistellä aiempia projekteja. Sormeni alkavat kuitenkin jo syyhytä alueen suhteen reippaasti, joten se varmaan alkaa muuntua hyvin pian.

Puroa ylittäessä voi tutkailla puropenkkiä ja sen reheviä päivän- ja kuunliljoja. Seasta voi löytää myös puuliljoja ja värilijoja sekä laukkoja.

Salatarhan yläreuna ja kasvimaa.

Kasvimaalla on taas sadetus käynnissä. Näyttää valmiilta, mutta lisää kuorikatetta on vielä tulossa ja etureunaan teen reunakivistä rajan.

Kasvihuoneen edustalla on muutama ruukku koristeena, laatat tosin on menossa hieman toisenlaiseen käyttöön. Kasvihuoneessa tomaatit hieman kituvat, en tiedä syytä, kurkut taas kukoistavat.

Kasvihuoneen takana raparperi runsastuu ja taimitarhassani osa taimista odottaa jo istutusta. Ne pääsevät maahan nousevan kuun aikaan, eli ensi viikolla.

Kasvimaalta matka jatkuu takapihalle. Pitkä kohopenkki kaipaa jo kipeästi uutta ja korkeampaa reunaa, mutta tulee toimeen vielä hetken. Se olisi ensi kevään hommia. Takapihan kohopenkiltä siirrytään patiolle ja terassille, mutta sitä ennen katsellaan muutamia kukkivia.

Kärhö 'Rouge Cardinal' kukkii vaatimattomasti yhdellä ainokaisella kukalla.

Ensimmäisen kärhötuen alla kukkii tämä kaunis keltainen tulikellukka.

Viime vuonna istutetut perennat alkavat levittäytyä kärhöseinän ympärillä, vielä tosin joutuu rikkaruohoja vastaan taistelemaan.

Omoshiro kukkii tänäkin vuonna useilla upeilla kukillaan.

Kolmannessa kärhötuessa kiipeillään runsaana,mutta kukinta on vielä edessäpäin. Ympärillä pensashanhikit kasvattavat kokoaan ja kääpiöhappomarjat sitkuttavat.

Patio on ollut hyvin käytössä ja siitä ollaan tykätty. Olen kovasti odattanut terassia murskealueelle, mutta joudun hampaitapurren myötymään siihe, että sitä ei tule tänäkään vuonna. Eikä varmaan ensi vuonnakaan. Syynä siihen on nousevat elinkustannukset ja lainojen korot, joten nyt vain on jätettävä kaikki ylimääräinen hetkeksi. Lottovoittoa odotellessa keskitytään pienempiin projekteihin.

Pation ruukkukukat onneksi häikäisevät!

Tulihan tästä pitkä, kiitos kun olet jaksanut loppuun asti! Halusin yhteen postaukseen kuvauksen pihastani kokonaisuutena. Ehkä jatkossa tämä ei onnistu, kun näytettävää alkaa olla enemmän, tähän on kuitenkin helppo nyt verrata tulevaisuudessa, kun puutarhani kesvaa ja muuttuu ajan myötä.

Mukavaa viikkoa!

Kasvimaalle katetta ja muuta pientä

No hupsista! En tiedä minnekä tämä aika on mennyt, mutta tässä yks kaks vain tajusin, että viimeisestä postauksesta on kulunut jo aika kauan. Vaikka ajattelinkin ihan hetki vain olisi mennyt. No elämä on sellaista, joskus se tuntuu kiitävän ohitse ja toisinaan matelee. Tällä välin olen kuitenkin pähkäillyt kasvimaani viimeistelyä ja päätynyt siihen, että uskallan kattaa sen kuorikatteella, muurahaisista huolimatta. Kasvimaalla on ollut kastelu käynnissä joka päivä jolloin ei ole satanut, aika harvoin siis, sillä sadetta on saatu aika reippaasti. Muurahaisten liikehdintä on hiipunut selkeästi, joskin en oleta, että taistelu on vielä käyty loppuun. Katekuormani tosin loppui ikävästi kesken ja minun on lähipäivinä haettava vielä yksi kärryllinen lisää. Silloin saan katetta myös yrttireunaan ja kasvimaan taakse hieman paksummin ja leveämmin. Siihen ei auton kärryllistä mene, mutta loput katteet tulee sitten syreenien juurelle ja koristeomenapuun juurelle.

Etupihan pientä rinnettä parantelin myös hieman ja nyt se alkaa olla fiksun näköinen. Lähinnä kaivoin nurmikon pois tuosta vasemman reunan etualalta ja täytin katteella. Taivutin muutaman keijuangervon oksan multaan, jotta saan pari kolme pensasta vielä paljaalle alueelle istutettua jossain vaiheessa. Nyt katealue yltää koko pienen rinteen päästä päähän ja näyttää pihaan tullessa kivalle. Juhannusruusut kasvavat ja keijuangervotkin ovat päässeet kasvussa vauhtiin! Keväällä istututin myös narsissin loput tuonne juurelle, ne saavat levitä siellä, jos pystyvät. Muuta en tähän kaipaakaan, eli saan jäädä odottelemaan, mitä aika ja ylläpito saa tässä aikaan.

Kanttasin pikaisesti salapuutarhani kuunliljojeni alueen. Näyttäähän se heti siistimmältä. Osasittain tein sen siksi, että rönsyleinikki oli päässyt pahasti leviämään ja toisaalta myös siksi, että sain nopsaan maan täytettä tuonne vaahteran taakse, jonne sitten istutin kolme erilaista ruusua. Sieltä löytyy  keijuruusu, tarhakurtturuusu ja hansaruusu. Ne reunustavat alueen, jossa ei syreeniä ole ja tein niistä pienen kaaren tuonne. Otan siitä paremmin kuvaa jahka saan aluetta siistittyä selkeämmäksi. Se nimittäin on aika moinen viidakko!

Seuraavaksi olisi tarkoitus siistiä syreenien alue ja kaivaa nurmikko selvästi kauemmaksi niistä. Nyt se näyttää aivan sekavalta pusikolta. Syreenit meinaavat hukkua tuon kasvillisuuden joukkoon. Uudesta katekuormasta jää tänne hyvinkin pensaiden alle katetta ja kuunlijojen ympärille. Siten saan hieman eneämmän aikaa rakentaa aluetta eikä tarvitse koko ajan olla rikkauohojen kimpussa!

Löysimpä siinä touhutessani sipulikukat, jotka olin jo unohtanut! Nämä eivät nimittäin kukkineet ensimmäisenä kesänä istutuksen jälkeen. Tai sitten isäntä veti ne matalaksi leikkurilla... Ja kuten kuvasta näkee, koko alue on rönsyleinikkiä vain. Vähän kuunliljaa pitäisi tässäkin olla ja yksi tähtiputken alkukin näkyy. Olen tässä pähkäillyt, että kuinka vaarallinen tuo rönsyleinikki on? Jostain löysin tiedon, että se tukahduttaa muut kasvit. Vaan päteekö tämä vain mataliin kasveihin, sillä kuunliljat ainakin ovat kasvaneet aivan hyvin. Eli voisiko kasvia pitää joillaki alueilla maanpeitekasvina vai tuleeko se kuihduttamaan kaikki ympäriltään lopulta? No ainakin se leviää aivan älyttömästi...

No sitten hyppäämpä tästä sujuvasti kasvimaan ja salapuutarhan väliseen yrttipenkkiin, jossa timjamit kukkivat oikein kauniisti ja runsaati. Ja yllätys yllätys, en ole raaskinut timjamia nyt sitten kerätä itselleni mausteeksi ollenkaan! Tätä näkyä kun katselee niin mielellään.

Samaten talvesta selviytynyt yllättäjäni, salvia! Tämä siis ihan yrttinä puutarhalta ostettu viime kesänä ja vietti kesän isossa ruukussa muiden yrttien seassa. Istutin sen multaan syksyllä ja hienoisin talvivaurioin siitä on kehkeytynyt oikein komea kasvi. Enpä ole tätäkään hennonut poimia ollenkaan vielä. Siemeniä tässä odottelen sitten syksyllä, toivottavasti saisin keräiltyä. Samaten penkin persilja, joka myös talvesta selvinnyt, aloittelee kohta kukintaa. Siinä on reippaasti nuppuja. Ruohosipuli jo lopetteli kukintaansa ja nypin ne kukat pois. Sitä olen sentään uskaltanut napsia ruokiin!

Valitettavasti yrtti jonka luulin siementäneen itsensä viime vuonna, osoittautuikin aivan tavalliseksi rikkaruohoksi. Mitä ilmeisimmin jokin pillike ja kuvan oton jälkeen se sai antaa tilaa viereisille yrteille ja porkkanoille. Olipas vain jännä sattuma, että tämä lähti vanhan yrtin ympäriltä ihan rykelmänä kasvuun nämä. Pohdin jo sen olevan viherminttu, mutta aika kitkerä oli maku, eikä yhtään mintun makuinen.

Laitetaan vielä viimeiseksi kuva pionista, joka viimein viime viikolla avasi kukkansa. Taisi jäädä tämä myös ainoaksi pioniksi, joka imtoutui kukkimaan tänä kesänä. Täytyypä siis ilmeisesti lisätä pionien lannoitusta ja kalkitusta ja kitkeä ympäriltä tehokkaammin rikkaruohot pois. En tiedä auttaako vai pitäiskö vaan ootella, että kasvavat kokoa ensin. No kyllähän se rikkaruohojen kitkeminen ainakin auttaa, kun eivät jää  niiden jalkoihin kasvaessa!

Mukavaa viikkoa kaikille!