perjantai 26. toukokuuta 2023

Hyötytarhan kausi 2023

Kasvimaa sai siis yllättäen viime syksynä jo uutta ilmettä. Siitä muutoksesta voi lukea postauksesta: Kasvimaan laajennusprojekti. Lyhyesti kerrottuna, levensin oikeanpuoleisen lavarivistön välejä ja kasvimaa laajeni vielä vasemmanpuoleisella rivistöllä. Syksyllä en hommannut kuin yhden lavakauluksen per kohta ja tänä keväänä sain vain kaksi lavaa hommattua kun täältä ei enempää löytynyt enkä lähtenyt kalliilla hankkimaan kaupungista. Pärjään noilla mainiosti tämän vuoden. Sen sijaan sain hommattua raudoitusverkkoa ja heinäseipäitä, joista rakensin kasvimaalle kivat kaaret. Aivan ongelmitta se ei onnistunut ja sainkin itselleni mojovan mustelman käsivarteen, kun sähelsin raudoitusverkon kanssa. Valmista kuitenkin tuli ja nyt odottelen, että niihin kasvaa hernettä, papuja, köynnöskrassia ja köynnöspinaattia. Köynnöstäviä kesäkukkiakin oli tarkoitus, mutta ne ei nyt oikein lähtenyt kunnolla kasvamaan eikä talous antanut ostaa taimina. Ensi vuonna sitten.

Sain oikein hyvin esikasvatettua maissia tälle vuodelle ja ne muuttivat ensimmäiseen riviin. Samoissa lavoissa kasvaa hernettä ja syötäviä kukkia. Toisessa rivissä ovat salaatit ja yrtit sekä perunaa ja kokeiluna palsternakkaa ja köynnöksinä härkäpapua ja köynnöskrassia. Kolmannessa rivissä on porkkanaa, sipulia, mangoldia, lanttua, naurista, punajuuria ja pinaattia. Viimeisessä rivissä lehti- ja ruusukaalit, avomaankurkku ja kesäkurpitsa, sekä uutena jännänä kokeiluna parsakaalia. Viimeiseen tuli sitten papuja kiipeilemään tukea pitkin. Aika paljon siis kaikkea, mutta suurinta osaa tarvitsen vain ihan vähän kesän ja syksyn herkutteluun. Päätin siis laittaa useampaa sorttia ja vähän vähemmän jokaista. Kaaleilla on harsot päällä, tosin pitäisi hommata uutta harsoa, kun toiseen lavaan jäi vain pieni pätkä. Se ei riittänyt kunnolla päästä päähän ja siinä oli vielä halkeamakin. Jos sitä huomenna saisi haettua kaupasta.

Sipulit ja porkkanat sulassa sovussa. Parissa välissä mangoldia.
Parsakaalit ja avomaankurkut sulassa sovussa. Joku vanha sipulikin sinne ilmeisesti lähtenyt kasvamaan.
Perunat on jo hyvässä kasvussa. Tuli aika monta samaan lavaan, mutta jospa hevosenkakka pohjalla antaisi niille kaikille voimaa kasvaa.
Timjami ja siementänyt yrtti.
Kasvimaan reunalle tein pienen istutusalueen, jonne "dumppasin" viime kesän ruukussa viettäneet yrttini ajatuksella eläkää tai kuolkaa. No nyt näyttäisi siltä, että kaikki paitsi yksi päättivät elää tyytyväisinä. Ja sieltähän löytyy siis timjami ja sitruunatimjami, joita kevät auringolta peittelin, salvia, persilja, minttu, ruohosipuli ja sitten yläkuvassa etummaisena on joko korianteri tai yrttiselleri. Itse veikkaisin korianteria ja epäilen myös, että se ei varsinaisesti selvinnyt talvesta vaan siemensi ympärilleen julmetusti. Tai sitten se on joku mäkimeirami tai oregano, jonka olen vain unohtanut ostaneeni....

Salvia, persilja, minttu, ruohosipuli ja tyhjä paikka ainoan täysin kuolleen yrtin kohdalla.
Kasvihuoneessa siirtyi tomaatin paikat tänä vuonna vasempaan reunaan. Kokeilen, josko kurkut tykkäisivät tästä ratkaisusta enemmän. Kasvihuoneen edessä on nyt vain jemmassa nuo laatat, sillä minulla on niille ihan muuta käyttöä. Laattojen päällä on ruukuissa daaliat kasvamassa. Tosin hieman pettynyt ole Mustialasta hommattuihin daalioihin. Olivat aika surkeita eikä puolet lähtenyt edes kasvamaan. Vasemmalla reunalla rivi aikaisempaa perunaa, jotka hieman kärsivät taannoisesta pakkasyöstä. Toivon edelleen, että niistä saataisiin juhannukseksi uutta perunaa, vaan saapa nähdä.

Kasvihuoneessa on taas vaiteeksi ahdasta. Tänä vuonna minulla on peräti kuusi tomaattia kasvamassa. Kaksi idliä, kaksi zuckertraubea ja 2 marmande pihvitomaattia. Kasvihuonekurkkuja on 4 ja minikurkkuja peräti 5. Hupsista, mitenhän se nyt noin riistäytyi. Noh siellä on yksi edukkaasti ostettu minikurkku, joka on muita isompi ja alkaa jo tehdä kurkkua. Muuta tulevat perästä. Sitten vielä kaksi paprikaa on jo istutettuna. Keskellä sitten kuusi ylimääräistä tomaattia, jotka toivottavasti saavat uudet kodit viikonloppuna, kaksi istutusta odottavaa chiliä, muutama siemenestä kasvatettu daalia ja vähän sitruunamelissaa ja ehkä jotain köynnöskukkaa, mutta niistä on nimet hävinnyt. Ja vielä pitäisi yksi vesimeloni mahduttaa.... Pitäisiköhän alkaa jo suunnitella sitä isompaa kasvihuonetta.

Sain joululahjaksi isännältä blumat-järjestelmän. Ja kävin tuossa viikko pari takaperin ostamassa pienen saavin blumatille. Sittenhän se olikin yllättävän helppoa asentaa. Ensin pähkäilin, miten saan letkun liitettyä saaviin, mutta tarkemman tutkailun jälkeen totesin, että paketissahan tulee tosi hyvät liittimet siihenkin. Hyvin se istui vähän kaarevaan saavin kylkeen. Porkkanoiden uitto ja asennnus sujui hyvin ohjeita noudattaen vaikka minulla olikin pari ylimääräistä ja innokasta käsiparia auttelemassa.

Patiosta jääneistä laatanjämistä rakensin aikas hienon tellingin mun saaville, eikös?
Vesi kun tulee suodattamatta joesta, niin sovelsin jemmassa olevista verkoista ja harsokankaasta suodattimen tapaisen. Ei se nyt kaikkea suodata, mutta isoimmat töskät.
Aiemmin jo hieman vilahtikin kuvan taka-alalla taimikasvatus alueeni, siellä ollaan jo hyvässä vauhdissa ja minun pitäisi keritä koulimaan jo kiireellä niitä.
Ja teitenkin hyötytarhan takaosassa yksinään viihtyvä raparperi porskuttaa taasen oikein reippaasti. Vähän meinaa alue villiintyä, mutta ei kait se haittaa. Alueelle on vielä muutossuunnitelmia, mutta ne vielä viipyilevät. Josko saisin sitten vähän tukahdetettua heinää sun muuta. Nyt ei taida ihan rahkeet riittää kaiken setvimiseen. Paljon pahvia ja katetta voisi olla ihan hyvä keino tosin.

Mutta näin on päivitetty kasvimaa kaudelle 2023! Aurinkoista loppuviikkoa!

maanantai 22. toukokuuta 2023

Väriä puutarhaan

Kevätvuohenjuuri ja kirjopikarililja ovat muuten ihana yhdistelmä ja uusi pajureuna kruunaa kaiken. Ja enpä ole vieläkään ennättänyt lyhentää noita tikkuja!
Huh, mitä haipakkaa on menty viimeinen viikko! Eikä vain puutarhahommien ja kasvun osalta vaan ihan oma viikkokin on ollut aikamoinen härdelli. Ajattelin nimittäin viettää synttäreitäni paljuilun merkeissä ystävieni kanssa ja sitten buukkasin vielä itseni ja yritykseni messuille samalle viikonlopulle. Johan olikin juhlien järjestelyissä ja messujen suunnittelussa hommaa. Aika kului kuin siivillä ja puutarhassakin piti ehtiä hääriä jotakin. Auttamatta olen myöhässä kevät töissäni, joskin kovasti otan kyllä kiinni listaa. No joka päivä jotain ja eihän se minnekään lopu! Ehdinpä kuitenkin sunnuntaina illasta ottaa muutaman ihanan aurinkoisen kuvan puutarhan uusista kukkijoista, jotka nyt tuovat väriä puutarhaani ja iloa silmille.

Narsissien alue tuntuu olevan edelleen yhtä runsas kuin viime vuonna vaikka osan niistä kaivoin ylös ja siirtelin muualle. Narsissien edessä on kevätesikko, jonka sain eräältä tuttavalta täältä kotikylältä. Pensashanhikit ja kääpiöhappomarjat näyttävät vielä erittäin karuilta, vaan narsissien takaa nousee jo unikoita pikku hiljaa.

Neljän suora, värien loistoa! Tämä on kyllä ihan sattumalta onnistunut istutus. Tästä alueesta tuli muuten mieleen, että jänis vieraili meillä muutama päivä sitten ja tuntui krookukset maistuvan sille. Onneksi krookukset olivat kukintansa loppu puolella jo. Ihmettelin pari päivää, miksi kukat niin yks kaks lakastuivat yhtä aikaa ja sitten löytyi penkin reunasta huolellisesti syöty krookus rivistö. Kaikki tulppaanit ja jo kukkansa tiputtaneet krookukset säilyivät.... nirso makustelija. Sepä on tietenkin minun onni!

Tää violetti väri säväyttää upeudellaan!
Edellis vuoden pääsiäisen perunanarsissit humpsahtivat kuin varkain kukkaan. Tosin osa syynä voipi olla, etten muistanut niitä istuttaneeni ollenkaan. Ne kukkivat ihanasti pallohortensian lehdettömien varsien vieressä.

Viime vuonna istutettu ihanuus! Olen melko varma, että tämä on kerrattu tulppaani Finola.
Tämän tulppaanin nimi onkin sitten hukkunut, tai oletin ensin sen olevan 'Dream Touch' mutta se on paljon kerrotumpi kuin tämä omani...
Olen niin innoissani tämän luumun kukkimisesta! Sehän siis kukkii ensimmäisen kerran istutuksen jälkeen, jospa siis saataisiin myös maistella ihan omia luumujakin! Ja tietenkin minulla on vielä suojaverkotkin ottamatta pois... noh ihan kaikkea ei ehdi, jospa saan tällä viikolla ne kannettua varastoon.

Tuomi ilhaduttaa kukinnallaan myös ja se on tuplasti runsaanpi kuin viime vuonna. Tietenkin pikku taimelta hyvin maltillisesti, mutta tuoksu on jo nyt huumaava! Sen oli myös bongannut muurahaiset sekä joku jättimäinen kuoriainen. Nyt kirjoittaessani muistin, etten edes tutkaillut mikä kuoriainen mahtoi olla kyseessä. Toivottavasti ei ainakaan mikä huolestuttava.

Ilmeisesti kultakuoriainen mettä syömässä.
Purppuratuomikin pistää parastaan!
Tosin sekin on vielä kovin harva ja heiveröinen, että siitä saisi kovin kummoista isompaa kuvaa.
Ehdin tekemään pienen ruukkuistutuksenkin, koska halusin paljun viereen vähän jotain silmän iloakin. Tosin sitten en tajunnut seurata säätiedotteita kiireeltäni ja osa ehti jo paleltuakin. No ei onneksi kokonaan, ne kasvavat kyllä, mutta korkeaan ruukkun ostin messuilta sitten paikkamaan vähäksi aikaa nukenkauluksen. Lisäksi taisi lähteä mukaan pari mustasilmäsusannaa ja pari muutakin leikkimökin kaiteelle.

Tuli nähtyä tuttu hedelmäpuumyyjä, sattui olemaan viereisellä osastolla. Juteltiin siinä pari päivää aika tiheään, kun oli melkoisen hiljaista. Hänellä sattui olemaan yksi Musta Rudolf mukanaan ja tietenkin minä sen sitten halusin ostaa! Joten viime syksynä pähkäilty uuden alueen puun valinta osui nyt koristeomenapuu Musta Rudolfiin. Ja sain vähän niinkuin kaupan päälle päärynäpuu Aunen. Nyt sitten metsästän isännän mieliksi jotakin hopean väristä kuusipuuta, se tuleekin sitten etupihalle. Tänään tulikin sopivasti sadetta kaikille uusille ja vanhoillekin kasveille ja oli muuten upea auringonlasku. Ihastelin sitä niin sydämmelläni, että jäipä kuvat ottamatta. Huomisellekin on luvattu sadetta ja se on hyvä, meillä ainakin alkaa olla jo ihan tarpeeksi kuivaa.

Tältä erää taasen lepposta viikkoa kaikille!

tiistai 16. toukokuuta 2023

Koska kukkii? -haasteen lopputulos

Kevätvuohenjuuri ja kirjopikarililjat kukkivat nyt.
Nyt on kaikki Koska kukkii? -haasteeseen valitsemani kukkaset aloittaneet kukintansa, eli on virallisen raportoinnin paikka. Iso kiitos Minnalle, joka haasteen on matkaan laittanut! Oli taas ihan mahatava arvailla kukinnan ajankohtia ja seurata kevään etenemistä kukkasia odotellen. Hieman pieleen menintuo aikaisen kevään tuntu, tai olihan säät hyvinkin lämpöisiä päivällä vaan yöt olivat kylmiä ja lumi ei hellittänyt millään. Mutta mennäänpä tämän kevään valintoihin, arvauksiini ja toteumiin!

Lumikello 19.4 kuvatttuna
Lähdetäämpä lumikellosta liikkeelle. Arvelin optimistisesti, että se kukkisi 15.4. Seuraamisen kannalta oli hankalaa, kun en ollut aivan varma kasvupaikasta, unohdin siis minne istutin. Vähän yritin lumien sulamista jouduttaa tuhkalla, mutta menihän tuo kukinta siltikin vähän myöhemmäksi. Lumikello kukki lopulta kohopenkissä 19.4. eli neljä päivää arvausta myöhemmin.

28.4. kevätkurjenmiekka
Kevätkurjenmiekalle arvailin hieman aiempaa kukintaa aikaisemman päivän, mikä ei nyt kuitenkaan pikkaansa pitänyt. Arvelin sen kukkivan 24.4. Vaan sepä halusi kukkia vasta 28.4. tai ehkä päivää myöhemmin, kun en silloin ehtinyt käydä tarkistamassa. Kukinta oli siis 4 päivää arvaustani myöhemmin ja pari päivää edellistä vuotta myöhemmin. Ei nyt mahottaman kauaksi arvaus heittänyt.

Isokevättähti ylläri ikuistettuna 9.5.
Isokevättähteä arvelin kukkivaksi 28.4. vaan sen kukinta venyi aina 9.5. asti. Tämä oli minulle puutarhassa uusi kasvi, joten sitä oli hankala miettiä. Lisäksi paikalla oli lunta pitkään ja ehdin jo epäillä kaikki myyrän ruuaksikin. Melkein itse lopulta kävelin sen ylitse, kun en osannut odottaa niiden putkahtamista maasta. Jospa niitä ensi vuonna olisi runsaammin!

1.5. Balkaninvuokko
Balkaninvuokko oli tämän kevään yksi huolenaiheista. Olin varma, että sille oli sattunut talvella jotain tai grönlanninhanhikki oli vallannut sen alueen niin pahasti, ettei se päässe enää nousemaan. Kuitenki se viimein puski pintaan itsepäisesti. Arvelin tämän kukkivan 1.5. ja kukinta alkoi lopulta 9.5. Liekö grönlanninhanhikilla osuutta adiaan? No reipas viikko myöhemmin, mutta olen tyytyväinen, että edes kukki!

Tähtitulppaani Albo Caerulea Oculata 14.5. 
Ja sitten päästään viimeiseen, eli tähtitulppaaniin. Ja tätä ette kyllä usko! Arvelin sen kukkivan 14.5. ja juuri äitienpäivänähän tämä ihana kaunokainen avasi nuppunsa! Siis yllättävä onnistuminen! Kävin aamu kierroksella ja tähtitulppaanit olivat vielä nupullaan, vaan illasta oliavoinna useampi yksilö. Näin nämä lämpöiset säät saavat kukat hullaantumaan!

14.5. aamulla tähtitulppaani nupussaan valmiina aukeamaan.
Tähtitulppaani 14.5.iltaauringossa
Ei hullumpia arvauksia tällä kertaa, nyt se on jäätävä taas odottamaan ensi kevättä!
Leppoisaa viikkoa!

perjantai 12. toukokuuta 2023

Kevään kukkijoita

Tete-a-tete pengerpuutarhassa
No johan pomppas, nimittäin lämpötilat. Vähän kuin parina aiempanakin vuonna, tuntuu kuin ilmat skippaisivat sen välivaiheen ja pomppaavat viileästä ja pakkasöistä lähes hellepäiviin... En ihan hirveästi innostu tällaisesta pompusta, koska en niistä helteistä tykkää. Lisäksi kukkaset kukkivat hyvin nopeasti ja sehän on sitten siinä näiden kevät kukkijoiden kanssa. Noh, täytyy tähän pulmaan reagoida vuosien mittaan niin, että istuttaa kevätkukkivia eripuolille pihaa vähän eri olosuhteisiin siis. Näin ne lähtevät kukkimaan vähän eri aikoina ja kukinta kestää hieman pidempään, ainakin teoriassa. Kuvan pieni tete-a-tete, on pääsiäis ruukusta istutettu pengerpuutarhaan. Sen olisi voinut jakaa istuttaessa, mutta silloin taisi olla liian kiirus tai fiilis lopahtanut. Ehkäpä levitän sitä tuohon tänä vuonna. Näitä on myös metsäpuutarhan laitamilla, siellä ne ovat vielä aivan kasvunsa alussa. Muut narsissit ovat hyvin kasvaneet kohopenkissä ja kukkivat varmaan lähiaikoina, ehkä ensi viikolla.

Balkaninvuokko grönlanninhanhikin seassa
Minä jo oletin kaikkien balkaninvuokkojen kadonneen grönlanninhanhikin jalkoihin tai jotain, mutta viimein sieltä kaiken kasvuston seasta on ruvennut kukkia pilkistämään. Nämä kukkivat tänä vuonna todella hitaasti ja mietin, pitäisikö minun pelastaa ne tuolta grönlanninhanhikin seasta. Lisäksi nämä ovat kai saaneet jalat alleen, koska keväällä löysin yhden sipulin puronvarresta. Lykkäsin silloin sipulin multaan, jonne sain kolon kaivettua. Sen lehdet ovat aivan samannäköiset ja pian se kukkii, niin sitten olen aivan varma sen henkilöllisyydestä.

Etupihalla on jokin syksyllä istuttamani kasvi, heh, kun vielä muistaisi. Mietin, että saattoi olla palloesikko. Vaan heiveröinen kukinta ei kyllä varmistanut asiaa minulle. Näitä oli parissakin paikassa.

Hopeahärkki viihtyy meillä!
Samalla kohtaa penkereen puolella on tämä rohjake lähtenyt rönsyämään ihan toden teolla! Se on levittäytynyt toiseenkin suuntaan. Saisin varmaan napsittua siitä jakotaimia muuallekin jo. Se on ihastuttava kivenkoloissa ja se on muodostamassa kauniin hopeisen putouksen tuolle kohdalle.

Ajuruoho näyttää joka kevät hieman kärsineeltä, mutta on se vaan siinä tykännyt olla ja levitä. Toinen ajuruoho on harmaana viimevuoden kukkavanoista, kait. Mutta niin sekin vaan työntää vihreää tyveltä. On ollut tarkoitus rapsia ne pois, mutta jostain syystä se on aina jäänyt. Ohi mennessä siis ei ole ollut puutarhasaksia mukana.

Viimevuonna saatu isotähtiputki on lähtenyt kasvamaan. Samaten joku salamatkustaja tuossa kyljessä. Jännästi olen talven aikana törmännyt tähän kukkaan useassa eri ohjelmassa ja lehdessä. Joka kerta olen ihaillut, miten nätti kukka se on ja päättänyt haalia sitä omaan puutarhaan.... kunnes muistan, että sitähän on jo! Eli eipä tarvitse paljoa vaivaa nähdä, jakaa jossain vaiheessa tämä oma yksilöni ja saan siitä useampaan paikkaan heti. Toki tämä on valkoinen ja haluan niitä muitakin värejä. Vaaleanpunaista taisin napata siemenkirjeestä, jos oikein muistan.

Olipa meidän myyrät tai mitkä lie elukat jättäneet muutaman isokevättähden syömättä! Meinasin tosin itse kävellä niiden ylitse, kun olin jo niin asennoitunut siihen, ettei siellä mikään kuki. Mutta niin vain yksi vaaleanpunainen ja pari valkoista kukkijaa tammen katveessa kukkii. Jospa ne siitä innostuisivat leviämään!

Valkoinen isokevättähti.
Idänsinililja
Ja nälkäisiltä hampailta oli välttynyt myös useampi sininen ja valkoinen idänsinililja! Aivan ihanaa! Tänä vuonna kukkasaldo alueella on siis huomattavasti parempi kuin edellisen vuoden kadon jälkeen. Nyt on taas mieli iloisempi. Lisäksi näyttäisi, että alueella on isketty vain syksyllä istutettuihin sipuleihin, ei niihin jotka viime keväänä kukkivat. Ne ovat kaikki tallella. Jännä sinällään.

Helmililjoja on säilynyt useampi, ilmeisesti eivät ole kelvanneet herkuttelijalle.
Kasvun ihmeitä, jännä miten ne noustessaan lävistävät lehdetkin niin tehokkaasti.
Pian onkin kukassa kevätvuohenjuuri. Nuput kellertävät jo! Ja mikäs se siinä rajan toisella puolella on? No voikukkahan se! Näitä olenkin odotellut pihamaalle, isäntä ei ehkä, mutta itse haluan päästä kokeilemaan voikukkaa salaatissa ja pannulla ja miksei vaikka simana tai jonakin!

Kylmänkukka nupullaan
Tarhakylmänkukkakin avaa aivan pian kukkansa. Ja tämän kuvan myötä toivottelen oikein aurinkoista viikonloppua kaikille ja ihanaa äitienpäivää!

tiistai 9. toukokuuta 2023

Esikasvatuskuulumisia

Esikasvatettavien kanssa on mennyt niin hyvin kuin myös vähän vähemmän hyvin. Kuvan tuoksupelargonit ovat kasvaneet aika hintsusti kokoa vielä, mutta yksi halusi jo pienen kukkasen ilokseni tehdä. Sen verran salakavalasti, että en edes nuppua huomannut ennen kuin se jo kukki. Nyt alkaakin vihdoin lämmetä ja sehän tarkoittaakin sitä, että näitä pitäisi alkaa totuttaa ulkoilmaan! Olisi mahtava saada vähän tilaa sisälle viimein.

Laitoin nousevankuun aikaan viimeiset esikasvatettavat multaan. Aivan ongelmitta ei sekään onnistunut, sillä kylvöjä tehdessä tajusin unohtaneeni ostaa kasvihuonekurkun siemenet! En ymmärrä, miten ihmeessä siinä oikein onnistuin, mutta onneksi paikallisessa rautakaupassa oli mielesoloisia lajikkeita myynnissä ja paikkasin unohdukseni melko nopeasti. Pikaistuksissani vain en laittanut lajikkeita ylös mihinkään, että pitäisiköhän käydä vielä kaupassa tutkailemassa nimet. No joka tapauksessa, kaikki ovat lähteneet todella hyvään kasvuun. Kuvassa etureunassa maissia ja takana löytyy parsakaalia ja kolmea erilaista papua. En tiedä, mistä moinen innostus nyt hypähti, mutta niin vain tuli ostettua sellaisia. Jos niitä kesän aikana vähän opettelisi laittamaan itselle tai muillekin, jos suostuvat syömään. Parsakaali on kyllä koko perheen suosikki, olen vain aatellut sen olevan hankala kasvattaa.

Toisessa laatikossa on lähtenyt vähän hitaammin kasvuun lehti- ja ruusukaalit, sekä kurpitsat ja avomaankurkku. Tuli muuten isännän kanssa pyörähdettyä Kärkkäisellä ja löysin noita pitkulaisia taimilaatikoita sieltä. Ne on aika näppäriä ikkunalaudalla. Tosin meillä joutuu vähän laittamaan tukea tuonne alle, kun ikkunan reuna on kahdessa tasossa, mutta nää oli kyllä kivat!

Täällä laatikossa on melko hidasta ollut kasvu. Etureunan sitruunamintut innostuivat kasvamaan tosissaa ihan viikon sisällä. Ne varmaan haluaisivat pikku hiljaa isompaan ruukkuun. Pientä ripsiäis ongelmaa on ollut havaittavissa ja pitäisikin taas hommata lisää noita kelta-ansoja. Niitä tuntuu vain jatkuvasti putkahtavan jostain.... Täällä mielissäni olen tietysti sitruunamintusta, mutta myös daalioista, jotka ovat lähteneet tänä vuonna hyvin kasvuun. Muut tuntuu vähän junnaavan taikka kuolevan pois.

Sitruunamelissat laitoin isompiin ruukkuihin ja eikös kaksi sitten ottanut itseensä ja kuoli. Samaten laventeli kasvoi oikein tyytyväisenä, mutta latvonnan jälkeen kaksi niistäkin päätti heittää veivinsä. Mikähän kumma näihin oikein sitten iskee... Tämä ainokainen mustasilmäsusanna sentään näyttäisi olevan elossa ja tietenkin tuo tuomaatti, mutta sillä on paljon kavereita muualla myös.

Tomaatit ja paprikat ovat nyt olleet oikein tyytyväisiä oloihinsa ja kasvavat ihan hurjaa tahtia. Siksi toivoisin, että voisin ne jo kasvihuoneeseen harsojen alle siirtää pikku hiljaa. Parvekelaatikkoon istutin tuoksuhernettä ja päivänsineä vuorotellen, ne olisi hyvä saada pikku hiljaa myös ulos. Ovat nyt pari päivää vierailleet pienen hetken terassilla. Tuo tuuli vaan vähän arveluttaa vielä minua. Käärme- ja pesusienikurkku nauttisivat varmasti kasvihuoneoloista enemmän, mutta vielä yöt ovat kovin kylmiä. Lisäksi kasvihuone on täynnä perunaa ja daalioita, niin ja perennan siemeniä. Noh helpottaisihan tuo, jos edes osan saisi, kuten tomaatit, siirrettyä. Ensin pitää vain siirtää perunasangot ulos, varmaan laitan niille vielä harson sitten päälle. Niin ja se porkkana! Näyttäisi siltä, että molemmat ottivat vähän itseensä jostain. Toinen oikeastaan jo kuoli, mutta toinen vielä sitkuttelee. En usko, että se selviää siemeniin asti, mutta yritän nyt sitä kuitenkin vaalia. Onneksi minulla on niitä vanhoja porkkanoita vielä, ajattelin niitä istuttaa tuonne ulos vielä. Ehkäpä niistä sitten ainakin saisi siemeniä, on ne ainakin nättejä siellä.

Perennan siemenistä puheen ollen, osa kasvihuoneeseen laittamistani on alkanut jo itää. Nyt minulla onkin aikamoinen homma pitää nämä tarpeeksi kosteina! En edes tajunnut nyppiä tuolta ruukkuja niin, että olisin saanut nimet esille!

Hankikylvöt ovat saaneet hieman häiriötä meidän pikkupimulta, mutta toistaiseksi mullat ja siemenet pitäisi olla pysynyt kaikissa sisällä. Vielä ei näy mitään elonmerkkejä useimmissa, mutta ihan pienet alut saattaisi olla vaalean sinisessä iiriksessä ja valkoisessa laukassa. Toivottavasti nämä muutkin tulisivat kohta perässä. Vieläkö on olut sitten liian kylmä itämiselle vai menikö talvella joku mönkään?

Iiriksen pienenpieni alku vähän tikusta alaspäin.
Valkoinen laukka kippuralla.

Luulisi näiden lämpöisempien kelien nyt kirvoittavan puutarhan kukoistukseen! Itse ainakin yritän ehtiä tänä vuonna paremmin kuuvaamaan kevään kukkasia, eilen ei vielä kauheasti ollut tapahtunut tuolla pihalla tai no oli siellä lupaavia alkuja jo putkahdellut. Ehkäpä pari päivää saa ne oikein vauhtiin tässä. Vihreää väriä kaipaisin jo enemmän kuin myös kukkia!

Aurinkoista viikkoa!

Katsotuimmat