Taimien koulintaa ja kuulumisia

Nyt on kelit kohdallaan. Viikonloppuna tuli vettä melkein kokonaisen päivän ajan ja nyt onkin sitten tupruttanut lunta. Pihan jäljistä päätellen sitä on kertynyt 5-10 senttiä. No ehken tämä lumi edes vähän sulattaisi vanhaa lunta pois ja tuskin se kovin pitkään tuossa maassa edes on. Meillä ainakin kipusi taas lämpöasteille. Itse olen tämmöisinä päivinä nauttinut takkatulesta, haaveillut, tein hiukan suunnitelmia kesälle ja tietenkin koulin taimia. Niiden tilaanteesta kirjoittelenkin nyt päivityksiä.

Tässäpä on pikkuinen luffani, se ainoa itänyt joka säilyi hengissä. Kolmatta lehteä pukkaa jo. Tämän olin kyllä laittanut jo aiemmin omaan purkkiinsa, mutta hieman häiritsin sen kasvua viikonloppuna. En tykännyt, kun istutusmulta oli taasen ruvennut tekemään kanelihometta mullan pinnalle. Kaavin enimmät pois ja laitoin mullan tilalle rahkasammalta. Olin nimittäin hommannut itselleni Biolanin kasvusammalta. Tykkäsin sammalnapeista, kun ne eivät mullan tapaan alkaneet haista kauhealle, ja lisäksi Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna kertoi kommentissaan kasvusammalesta. Ajattelin, että se voisi olla minulle juuri sopiva vaihtoehto istutusmullan tilalle.

Luffan rinnalla meidän pesuhuoneen ikkunalla on omissa yksiöissään nyt myös tomaatit. Ildi-tomaatti iti täydellisesti ja kuudesta siemenestä sain kuusi taimea. Noh kahta tai kolmea toivoin, mutta ehkäpä osa ystävistäni haluaa ottaa ylimääräiset, kun kelit lämpiää. Noissa mustissa purkeissa on siis Ildiä ja luffan takana olevassa on kuudes. Luffan vieressä on Zuckertraube. Ne eivät sitten itäneetkään aivan niin hyvin kuin ensin alkuun katselin. Laitoin näitäkin kolmeen pieneen lokeroon varulta kaksi siementä jokaiseen. Kolme iti, joista kaksi tekivät jo varsinaisia lehtiä kuten nuo Idlitkin ja yksi oli ihan alussa. Koulin kuitenkin tuon yhdenkin omaan purkkiinsa. Toivottavasti se pärjää.

Tässä etualalla ne pari muuta Zuckertraubea. Lisäksi yhteen purkkiin tuikkasin käärmekurkun siemenet vielä, jos kohta suostuisivat itämään. Ovatpahan pienemmässä tilassa. Parissa on isokellon pienet taimet sieltä vesilauttaidätyksestä ja yhdessä loput hentoiset neilikat. Aiemmat neilikan taimet näkyvät taka-alalla ja ovat nekin jo pikkuisen kasvaneet. Kasvuvauhti on kuitenkin ollut melko maltillinen vielä.

Rugen -mansikka on myös kasvanut todella hitaasti, mutta puukkaa niistäkin viimein useampaa lehteä. Niiden kaverina on muutama neilikka tupsu myös tuossa edessä. Morsiusharso valitettavasti ei kestänyt sirtoa lautalta multaan, vaan kaikki kuolivat. Silloin minulla oli sitä istutus multaa, en tiedä oliko syy siinä. Ainakin kanelihometta oli niissäkin paljon. Laitan siis seuraavan kylvön aikaan uutta tulemaan ja varmaankin suoraan multaan tai tuohon kasvusammaleeseen. Koulin ne sitten tuppoina omiin astioihin.

Hain myöskin varastossa talvehtineet hortensian sisälle. Se oli lähtenyt kasvuun ja nyt olen yrittänyt muistaa kastella sitä säännöllisesti. Tähän kait pitäisi vaihtaa nyt myös multa. Jostain muistaakseni sellaista luin. Vai onkohan myöhäistä jo, kun pukkaa jo tuota uutta kasvua? Eihän ne onneksi vielä isoja ole, että mullan vaihto kyllä onnistuu vielä helposti.

Sittenpä minun valkosipuli kokeiluni. Sain jonkun ahaa idean sekoittaa perliittiä ja vermikuliittiä yhteen ja tuikkasin valkosipulini sinne. Koska minulla on ruukut lopussa niin laitoinkin nämä lasipurkkiin. Ihan hienon näköinen tuo vielä on, mutta noinkohan sinne alkaa jotain kasvustoa tulemaan pitemmän päälle, en tiedä. Tämä on nyt kuitenkin itselleni hauska seurata, miten tämmöisen idean kanssa käy. Sitten vain kastelen sitä lannoitevedellä ja katson miten se voi ja kasvaa. Täytyy varmaan osa laittaa ihan multaan, niin voisi saada omaa satoakin varmemmin.

Tällaista tänään. Iloista viikkoa! Kyllä se aurinkokin vielä takaisin tulee!

Kevät hanget, perunoita ja valkosipulia

Kevättä on kyllä ilmassa ja mielessä. Kelit ovat olleet aivan upeita ulkoiluun. Meilläkin päivällä asteet kohoaa melkein kymmeneen asti ja sitten taas painuvat pakkaselle yöllä. Lumi sulaa hitaasti ja välillä ehkä meinaa tulla jo tuskastuminen, kun ei maa paljastu ja pääse katselemaan ensimmäisiä kevään kukkijoita. No onhan nyt vasta maaliskuu, eli vielä ei ole mitään kiirettä. Nautitaan näistä upeista kevät keleistä loskaisine teineen ja vesilätäköineen. Meidän pikkuisäntä ainakin nauttii! Pitäisi varmaan itsekin heittää aivot narikkaan ja lähteä lätäkköön pomppimaan pojan kanssa. Ehkä se toisi vähän lapsenomaista iloa tähän aikaan!

Edeltävässä kuvassa näkyikin meidän etupihan lumitilanne. Metsäpuutarhani on vielä reippaiden kinosten alla, niin kuin on takapihan puolikin. Olen seuraillut lumen sulamista takapihalla tuon oikean puoleisen köynnöstuen ritiliköstä. Lunta oli parhaimmillaan niin paljon, että vain ihan ylin rivi oli näkyvissä. Että on se aurinko jo aika paljon saanut aikaan.

Kasvihuone on vielä tehokkaasti lumenympäröimä. Tosin varaston nurkalta, kun kävi kurkkaamassa, niin saisi sen oven jo aukaistua. Sen verran hyvin on kasvihuoneen lähiympäristöstä sulanut lumi. Katolta on tippunut kaikki lumet jo komeaan kasaan. Se ei onneksi paljoa kauempaa tuossa ole kuin muukaan lumi takapihalla. Aurinko kuitenkin paistaa tuohon iltapäivästä aina iltaan asti, niin lumi pääsee sulamaan aika tahtia.

Sora-aluetta ollaan kolattu, että takapihalla voi liikkua vähän vapaammin. Terassin vierestä talon päädystä onkin lumi sulanut jo tosi hyvin. Leikkimökki näyttää olevan vielä kinosten keskellä ja oikealla näkyy meidän pieni mäenlaskukumpare.

Pengerpuutarhan kivipenger on viimein putkahtanut esiin lumesta. Kohta se aukeaa hurjaa tahtia, kun aurinko lämmittää kiviä. Sen jälkeen pääsekin jo odottelemaan hedelmäpuiden juurelta putkahtavia krookuksia.

Sisätiloissa kevät saa monet asiat kasvamaan vähän varkain, kuten valkosipulin! Yleensä heitän ne kompostiin, kun en viitsi ruokaan silputa. Tällä kertaa kokeilenkin laittaa ne lasipurkkiin kasvamaan. Näin tämmöisen ohjeen jossain netin sivustolla ja ajattelin kokeilla. Purkkiin pari senttiä vettä ja sipulit sinne. Kun sipuli on kasvattanut juurta sopivasti, sen voi istuttaa vaikka ruukkuun. Minä tosiaan ajattelin kokeilla, miten valkosipulin kasvatus kukkaruukussa sisällä mahtaa onnistua. Ja voihan sen ruukun toki kesällä pihalle laittaa. Kuvassa vasemmalla on valkosipuli vasta purkkiin laitettuna, 16.3. Ja oikealla se on kasvanut roimasti ja saanut pikkuisen kaverin. Kunhan saan haettua lisää multaa, niin istutan tuon ison jo ruukkuun.

Ja sitten tietenkin ne perunat! Laitoin ne munakennoon itämään, jotta saataisiin taas juhannuksena perunaa. Kohta pääsen istuttamaan ne ämpäreihin ja sitten ne pitäisi viedä kasvihuoneeseen. Nämä ovat olleet noin viikon tuossa ja pikkuisen alkaa jo pilkottaa ituja. Nämä eivät välttämättä olleet mitään aikaisia lajikkeita, joten en ole varma ehtivätkö juhannukseksi. Otin vain meidän syöntiperunoista nämä, ollaan nimittäin saatu miehen vanhemmilta perunaa tänä talvena aika reippaasti. En tiedä pitäisikö ostaa varuiksi jotain aikaista lajikettakin. Sitten kyllä tarvitaan ämpäreitäkin lisää!

Tässäpä höpötykseni tällä kertaa. Nautitaan keväästä!

Maaliskuun kylvökset ja helmikuun kylvöjen kuulumiset

Tämän postauksen kanssa menikin hieman kauemmin kuin alkuun ajattelin. Alkukuussa vain sattui olemaan synttärien järjestelyä meidän kakkosluokkalaisen kanssa. Mutta nythän se on ihanaa kirjoitella kahvikupposen äärellä nauttien kauniista aurongonpaisteesta, samalla kun pienimmät ovat päiväunilla. Sittenpä itse asiaan ennen kuin lapset heräävät.

Tein maaliskuussa kylvöjä kahteen otteeseen. Tämän ylimmän kuvan kylvin 2.3. ja laiskuuttani laitoin muistiin siementen paikan vain tämän kuvan avulla. Toisaalta tässähän löytyy neilikat oikealta, keskellä alaalla on itse keräämiäni lilan sulkaneilikan siemeniä. Vasemmalla yläällä on kokeilu viime vuotisen isokellon (olikohan tämä se oikea nimi) kasvatusta siemenistä ja alempana on tuota morsiusharsoa. Eli ihan näppärästi muistin tällä kertaa! Kokeilin ekaa kertaa tällaista vesiidätys juttua, ja siemeniä on melko reippaasti, koska en ollut varma itävyydestä. Mutta nämäpä noheva itivät todella nopeasti ja aika mahtavalla prosentilla. Napsin ne siitä siiten pikkuruukkuihin ja siitäpä kuva vähän edempänä.

Toisella kylvökerralla 11.3. kylvin näitä kahta tomaattia. Vaikkei minun pitänytkään kylvää, mutta tulipahan sitten kuitenkin ostettua siemenet. Alkuun kyllä harkitsin paria muuta keltaista tomaattia, mutta toista en löytänyt ja sitten tuli muusta syystä tehtyä tilaus vielä Hyötykasviyhdistykselle ja siellä ei ollut sitä toista lajikettakaan, niin ostin sitten Ildin. Tulin siihen tulokseen, että maistelutan sittenkin erilaisia tomaatteja meidän väellä, jos joku olisi sitten mieleinen!

Tomaatit kylvin tähän laatikkoon tuonne oikealle. Siihen laitoin sentään lapun, josta näkee, että Ildi on vasemman puoleisessa rivissä ja Zuckertraube on oikealla. Taisin panna pari siementä per kolo. Toisella puolella on sitten muistaakseni morsiusharsoja niputettuna muutama taimi per kolonen, jos sieltä joku kuolee siirron jälkeen. Nämä laitoin uuninpäälle kunnes tomaatit itävät ja sitten ne pääsevät pesuhuoneen ikkunalle.

Tässä on maaliskuun alun kylvöjen neilikat vasemmalla. Siellä on pieni lappunen joka erottaa sulkaneilikan muista neilikoista. Ja oikealla on helmikuun kylvöjen itäneet mansikat. Tosin ne on kyllä aikas pienenä pyytelleet edelleen. ja pieni osa oikean puoleisessa rasiassa on neilikoita. Ehkä näin pienille olisi tavallinen hajakylvö parempi, minua vaan harmittaa, kun jostain syystä käyttämäni multa rupeaa todella nopeasti haisemaan. Toivottavati ensi vuodelle keksisi jonkun paremman kylvöalustan.

Ja näin helmikuun luffa ja käärmekurkku kylvöistä vain tämä yksi luffa päätti itää. Tai nyt vähän valehtelen. Toinenkin luffa iti, mutta se päätti kasvaa kohti laatikon seinää. Kun siirsin laatikkoa, laatikon seinämä liikahti ja katkaisi luffan kokonaan. Että näin tällä kertaa. Käärmekurkuista ei näy eloa. Rassaavaa, olisin niin toivonut niiden itävän. Plussaa kuitenkin annan noille sammal napeille siinä, että ne pysyvät kivasti kosteina ilman, että alkavat haisemaan pahalle. Saa nähdä jaksanko ensi vuonna kokeilla käärmekurkkuja vielä. On ne edelleen tuolla uuninpäällä. Pienesti toivon, että olisivat vain todella hitaita, mutta taitaa olla turha toive. Näillä nyt eteenpäin kohti uusia kylvöjä huhtikuun alussa. Sittenhän ollaankin jo melkein keväässä!

Aurinkoisia maaliskuun päiviä!