sunnuntai 21. elokuuta 2022

Liljoja ja muuta mukavaa

Tämä kesä on mennyt omalta osalta ohitse vähän liiankin tehokkaasti. Alkuun keskittyminen ja asioiden priorisointi oli hukassa ja sitten vain aika ja jaksaminen loppui. No onhan tässä sairasteltukin. Heti kun pienimmät menivät päiväkotiin, alkoi se kuuluisa flunssakierre. Eipä sitä sitten itsekään onnistunut välttyä moiselta. Vaikka sainkin lähtöpassit työstäni, en siltikään saanut kauheasti aikaa tehdä omassa puutarhassa. Pienimmät ovat olleet kotona pääasiallisesti ja vain parina päivänä viikossa päivähoidossa. Noina parina päivänä olen tehnyt töitä hullun lailla yritykseni kanssa. Vielä en kokoaikaiseksi yrittäjäksi lukeudu, mutta ehkä tässä on jo siemen tulevaan. Kotona taas pihakiviprojektit veivät ajan ja huomion kaikesta muusta puutarhassa. En edes muistanut kuvia käydä napsimassa. Joko kännykkä oli aina sisällä tai ajatukset aivan muualla. No tässä nyt kuitenkin muutama ihana liljakuva. Nämä kun kukkivat niin mukavan pitkään loppukesällä, että niitä ehtii käydä hyvinkin kuvailemassa.

Liljat lukeutuvat siihen pieneen porukkaan, jotka tänä vuonna kukkivat kunnolla. Näiden lisäksi vain valkoinen malva ja pinkki syysleimu jaksoivat tehdä runsaan kukinnan. Siis perennoista. Yksivuotiset siemenestä kylvetyt kukat ovat kukkineet ihan kivasti myös. Tosin on sielläkin niitä jotka eivät kait itäneet koskaan, sillä aika yksipuoliseksi jäi kukat vaikka mielestäni useampaa lajia kylvin.

Puronvierusta alkaa mukavasti täyttyä, mutta muutaman kuunliljan sinne voisin haluta vielä täydentämään. Sitten alankin pidentää penkkiä vielä vähäsen! Rinne on nimittäin sen verran jyrkkä, että laajennan penkkiä kasvimaalle päin ja varmaan väsään siihen portaat ja teen kasvimaan ja puron väliin oman pienen "keitaan", jonne ei isännällä ole ruohonleikkurin kanssa asiaa. Sinne ei nimittäin tule yhtään nurmikkoa. Vain kiva pieni polku, jonka ajattelin toteuttaa tiilistä. Ensimmäinen ajatus on hommata punaisia kierrätystiiliä, mutta saa nähdä miten se muotoutuu. Muutoinhan tuo rinne näyttää aika sotkuiselta. Olen sen pariin otteeseen kitkenyt, mutta ilmeisesti meidän maahan on pesiytyneenä aivan julmetun hyvä siemenpankki ja tuonne pukkaa uutta kasvia ihan jatkuvalla syötöllä. Pitäisi saada täytettyä alue, niin helpottaisi vähän. Inspiraatio vain puuttuu. No onhan siellä nyt kolme maanpeiteruusua ja viisi käpiövuorimäntyä, että alku se on sekin.

Nää puuliljat on ihan hurjan isoja ❤
Tämä kukkii aina näin alaspäin, mutta kaunis on väriltään!
Ruusuliljat ja puuliljat ovat kyllä ihan huippuja katseen vangitsijoita. Sen lisäksi niiden tuoksu on todella voimakas. Erityisesti tykkään näiden ruusuliljojen tuoksusta, aivan uskomaton!

Sain viimein sen pationkin valmiiksi asti ja nurmikon kylvettyä. Reunakivet lutviutuivat ihan kivasti kaarevalle alueelle vaikka olivatkin 50cm pitkiä. Ensi vuonna tavoite olisi saada se terassi tuohon sepelialueelle. Sitten alkaakin takapiha näyttämään jo ihan erilaiselle ja oikeastaan jo melkein valmiille! Itsehän jatkan kivi leikkiä sitten vasempaan suuntaan ja teen sen yrttipenkin ja laattapolun kasvimaalle. Mutta en ole lainkaan varma jaksanko ryhtyä siihen ensi vuonna vielä. Ehkä ensi vuonna olisi hyvä pureutua pitkän pengerpenkin valmiiksi saattamiseen ja muiden alueiden viimeistelyyn ennen isompaa uutta projektia. Miten tämä ajatatus alkoi heti naurattaa minua ihan älyttömästi....

Pienellä aasinsillalla aiempaan siemenpankki höpinään. Meidän nurmikkomultakin näyttää olevaan oikein hyvin rikastettu muullakin kuin nurmikon siemenellä! No tämähän oli toki tiedossa. Isäntä on halunnut antaa nurmikolle aikaa kasvaa ennen ensimmäistä leikkausta. Niinpä olen päässyt ihastelemaan kukkaloistosta nurmikollamme. Perhoset ainakin tuntuu tykkäävän, eikä minuakaan se ole haitannut. Tälle syksyä pitäisi muuten vielä istuttaa muutama mustaherukkapensas lisää. Meillä menee talven aikana ihan julmetusti mustaherukkamehua ja viime vuonnakin mehu loppui jo jouluna. Eihän nuo omat pensaat vieläkään tuota paljoa, epäilin kuitenkin meidän tarpeen olevan enemmän kuin kymmenen pensasta. Varsinkin kun pienimmät kasvavat. Pensaiden istutus onkin sitten oma hommansa, kun yritän kuoria nurmikon pois niiden kohdalta!

Tässäpä vielä kaaresta kuvaa. Kivituhkaa olen sinne harjannut jo pariinkin otteeseen. Vielä pitäisi lisätä, kun koloja on taas ilmaantunut. Tämän pation myötä saammekin sitten joka kesä ihailla muurahaisten kuherteluviikkoja. Reunakiven asennus nimittäin hoitui hyvässä seurassa, julmetun muurahaisparven kanssa. Tuo vaalea laatta oikein kutsui niitä puoleensa ja lopulta se ei ollut enää kovin vaalea, kun muurahaisia oli läjittäin siinä. Sitä on nyt jatkunut ainakin sen pari viikkoa iltaisin, olettaisin että kuhertelu viikot alkavat mennä jo hieman ohitse. Joka ilta siinä kuitenkin vielä on jonkin verran niitä ollut.

Nurmikonreunakivi jäi tähän pisteeseen. Tuli vähän kiintiö täyteen tältä vuodelta ja jäin miettimään, että teenkö tuollaisen kaaren siihen edelleen vai vetäisenkä tähänkin suorakulman. Ehkäpä tästä on siis hyvä jatkaa ensi keväänä uusien ajatusten kanssa. Ellen sitten vielä syksyn viileinä keleinä innostu jatkamaan.

Pienenä puuhasteluna, innostuin suunnittelemaan ja tilaamaan perennat tähän köynnösten ympärille. Ihastuin kellukkaan ja sitäpä tähän laitoin useamman taimen. Lisäksi siinä on pienikokoista poimunlehteä, keijunkukkaa, punatähkää, tuoksumataraa, harmaakurjenpolvea, tarhapäivänliljat 'Pink Damask' ja 'Sammy Russel' sekä punakärsämöä ja karpaatienkelloja. Toivottavasti ne viihtyvät. Niin ja omasta takaa tuli kesäpikkusydäntä. Ja taitaapa siinä näkyä muutama esikko ja salviaakin. En siis tehnyt paperille tätä suunnitelmaa vielä, kehittelin vain päässäni. Täytyy kyllä johonkin laittaa ylös sillä unohdan ne muuten kokonaan.

Vielä jäi punainen kylmänkukka ja sinipiikkiputki vaille paikkaa. Niille kyllä löytyy nopeasti paikat jahka kerkiän uudestaan istutuspuuhiin. Vähän haaveilin, jos saisin sinipiikkiputkesta siemeniä tänä syksynä...

Sinipiikkiputki 'Blue Hobbit'
Pallohortensiani, joka viime vuonna kukki oikein näyttävästi pieneksi puskaksi (tai puskiahan niitä on), ei tänä vuonna ole tehnyt kuin yhden kukan. Tosin onhan se sitäkin suurempi, kahden kämmenen levyinen. Silti useampi vähän pienempi kukkakin olisi kelvannut. Mahtoikohan myyrien talvinen vierailu vaikuttaa asiaan?

Loppuun vielä pieni kesän projektini. Olen koko kesän juurrutellut koristearonian taimia itselleni, jotta voisin rakentaa vähän pensasaidannetta. Haluaisin etuphalle vähän raamia, kun nyt piha vain vaihtuu taimikoksi ja osassa kohtaa on jopa pieni pudotus nurmikolta taimikkoon. Toistaiseksi taimet ovat voineet ihan hyvin ja osa jopa on kasvattanut yhden tai pari uuttakin lehteä. Ajatuksena olis uskaltaa istuttaa nämä maahan elosyyskuun vaihteessa, vaan pitäisiköhän niitä hoivata purkeissa vielä ensi kevääseen?

Aurinkoisia päiviä kaikille!

maanantai 18. heinäkuuta 2022

Pation laittoa ja nurmikon uusintaa

Niinhän siinä kävi, että tuli tilattua meille multaa rekallinen pihaan. Nurmikon uudistusta tarkoitus tehdä meidän takapihalle. Homma lähti siitä, kun väkesin meille tuon nurmikonreunan kivistä ja se tietenkin vaateriin laitettuna kertoi, miten alhaalla maa heti reunan vierestä on. Eli eipä siinä auttanut muu kuin hommata sitä multaa ihan reilusti paikalle. Alku innostuksissani kärräilin kottikärryillä multaa etupihan pienelle nurmikkokaistaleelle heti seuraavana päivänä multakuorman saapumisesta. Pitihän se päästä fiilistelemään, miten kivaksi alue muttuu! Rekallinen ei nyt suuria kustantanut, taisi olla n. 10€/tn, kun otimme seulomatonta peltomultaa. Siinä on savea ja hiekkaa ainakin. Irtonaista, mutta sateella vähän läärääntyy käsitellessä.

Näkymä etupihalle päin
Iltasella innostui isäntäkin kärräämään pari kottikärryllistä vaikka kovasti oli uhonnut ettei sellaiseen hommaan ryhdy. Kaippa se rupesi häntäkin innostamaan nähdä vähän valmista jälkeä. Kuvan pätkään kokeiltiin "jyräystä" ruohonleikkurilla polkien. En tiedä tuliko ehken liian tiivis. Nurmikon siemenet siihen kylvin ja mietään ei vieläkään kasva. Tai sanoikohan tuo isäntä, että nyt alkaa vähän vihertää jo. En tiedä johtuukoo tiivistystavasta vaiko viimevuotisista nurmikonsiemenistä, jotka viettivät talven leikkimökissä, jossa oli suunnilleen saman verran pakkasta kuin pihallakin. Joka tapauksessa nurmea joudumme odottelemaan vielä hetken aikaa.

Ja arvatkaapa, mitä kävi kun etsiskelin pihakiviä torista? Tietenkin sieltä niitä löytyi ja juuri niitä, mitä olin ajatellut meille hommata vielä puolet edullisemmin kuin kaupasta. Minähän näpsäkästi ne sitten varasin ja noudin ihan vain meidän pienellä peräkärryllä. Reissuja tuli heitettyä useampi, kun painoa kiville tuli melkein pari tonnia. Tästäpä saikin isäntä jonkun ihme piikin ja kyseli, että tarvitaanko me kaivuria. Siihenpä totesi, että saa sen hommata, mutta jos ei halua niin teen kaiken ihan käsipelissä. No hommahan riistäytyi suunnilleen käsistä, kun isäntä kysäisi naapurin kaivinkoneyrittäjältä kaivuria vuokralle. Sehän tupsahti viikon sisään pihaan ja samaan syssyyn tuli tilattua vähän mursketta ja sepeliäkin. Eihän siinä kauaa mennyt, kun isäntä sellaisella viiden tonnin pienellä kaivurilla ruopaisi maat pation paikalta. Sitten ne finfoamit ja murskeet paikalleen, vähän tiivistämistä täryllä ja kivituhka päälle, joka tasoitettiin sitten passin kanssa. Ja meillä olikin jo pation paikka valmiina kivien ladontaan. Olisihan siihen hetki vierähtänyt, jos olisin sen lapiolla kaivanut.

Laattojen ladonnassa menikin sitten hetkinen vaikka yhdessä sen teimme. Ensimmäinen versio vain ei oikein näillä laatoilla toiminut. Tai kuvio toimi, mutta kuviota ei oltu suunniteltu näille laatoille, joten erikokoisia laattoja oli lavassaan väärän verran. Eikä yksi lisälava Kivimaasta noudettuna auttanut asiaa tarpeeksi. Lisäksi jäljelle jäi hurjan paljon neliskulmaisia laattoja, kun isot ja pienet suorakulmaiset loppuivat. Eli purimme koko laatoituksen kertaalleen pois ja teimme ruduksen sivuilta löytyneellä ohjeella sitten kuitenkin. Laatat ovat siis Ruduksen Torino-kiviä. Täytyy tunnustaa, ettei tämäkään ihan nappiin mennyt alkuun. Sillä teimme ladonnan kapella mallilla ja patiolle tuli kaksi suoraa linjaa, kun kuvio alkoi aina alusta. Onneksi sen sai korjatua näpertämällä pari kiveä linjan molemmin puolin pois ja sitten vain vaihtoi niiden paikat. Tämä kun teki joka toisella rivillä, niin tuli hyvä. Ei kannata latoa ilta kymmenen aikaan laattoja vesisateessa! Saattaa tulla hätäisiä päätöksiä.

Kivituhka laattojen välistä vielä puuttuu, mutta sen laitan pian. Teen ehkä ensin tuon reunuksen.
Päädyn puoliympyrästä tuli hieno! Alunperin ajattelin siitä hieman isomman, mutta alkuperäisellä kuviolla patiosta olisi tullut tosi kallis, kun noita himskatin kiviä olisi tarvittu niin paljon. Joten pienensin aluetta hieman. Toivottavasti ei jää harmittamaan pahasti. Tällä ladonta tyylillä olisi voinut vähän isomman tehdä, mutta pohjat oli jo tehty, niin ei ruvettu säätämään enää. Kaarevaan osaan siis ladoimme kivet yli suunnitellun alueen ja sitten vain piirrettiin viiva kiviin puoliympyräksi. Sen jälkeen isäntä rälläköi kivet paikallaan viivaa myöten. Sen verran vähäisempi kokemus minulla tuosta rälläköinnistä, että isäntä tuli tähän apuun. Näytti käyvän näppärästi.

Rälläkkä on siis aika iso ja painava käsitellä.
Ja kun se kaivuri meidän pihassa napotti, niin tulihan se multakasakin levitettyä konevoimin. Kasalta isäntä levitti ensin traktorin kauhalla kekoja pitkin nurmialuetta ja tasoitteli sitten kaivurilla tasaiseksi. Paikoitellen taisi vanhan nurmen päälle tulla peräti kymmenen senttiä lisää multaa. Myös tulevan terassin alue sai lisää sepeliä ja näyttää nyt reunakiven kanssa todella siistiltä! Ensi vuonna olisi sitten vuorossa se terassin rakennus. Minä toimin harausmestarina haravan kanssa. Harailin ja tasoittelin kaivurin jäljiltä pintaa tasaisemmaksi.

Leikkimökki sai lisää sepeliä ympärilleen ja näyttää nyt erittäin siistille. Multaa tuli tuohon ympärille rutkasti. Kesäkukkaistutuksen piti nostaa  terassille turvaan ja lymyileepä siellä lapsille yllätykseksi ostettu trampoliinikin. Josko sen ensi viikolla saisi kasattua. Pienesti pilkistää myös köynnösruusunikin säleikön takaa!

Liiterin edusta oli aiemmin aika karu ja siinä oli ihme monttu tuossa edessä. Nyt se on täytetty sepelillä ja murskeella, kun sitä tuli kuormassa sen verran, että sai kohentaa ilmettä vähän joka paikasta. Alue siistiytyi hurjasti. Vielä pitää ehtiä tehdä se nurmikonreunakivi tässä kesän taikka syksyn aikana tuohonkin.

Talon ja leikkimökin välinen alue sai vain pienen lisämulta kerroksen, sillä tässä reunassa nurmikonreunakivi menee syvempään kuin toisessa päässä taloa. Ihan en ehtinyt reunakiveä liiterille asti laittaa, kun kaivuri tuli. Siksipä tuossa tuo multavalli on odottamassa, että asennan kivet ja tasoittelen reunan siinä samalla. Vielä tämä kuvakulma ei siis näytä paljoa eroavan aiempaan näkymään. Takapihalla terassin ja talon vierelle tuli reilusti multaa ja se näkyy. Siitä se vähitellen vähenee kukkapenkkiä kohden ja viimeiselle metrille ei tullut nyt ollenkaan lisämultaa. Aiemmin talon ja kukkapenkin välinen nurmikko-osuus näytti kohoavan kukkapenkkiä kohden, niinkuin talo olisi ollut huntassa. Nyt kuitenkin, kun multaa on reunakiven tasalle asti ja siitä loivasti väheten kukkapenkkiä kohden, pystyy näkemään, että kukkapenkki on aina ollut alempana kuin talo. Optinen harha siis, koholleen tehty kukkapenkki vielä vahvisti sitä.

Tilanne 12.7. illalla, kun mullasta 1/4 osa levitetty.

Sittenpä alkoikin epävakaiset säät touhuta multahommia. Vaan saimmepa silti sateiden välissä tehtyä homman. Isäntäkin on saanut jo melkein koko varastoon vedettyä ulkovuorauksen. Varaston taakse ja vähän ympärille muutenkin leviteltiin ensin reippaasti ihan maata. Sen jälkeen päälle laitettiin multaa reipas kerros. Kivijalan ympärille tuli rutkasti lisää sepeliä ja etualalle mursketta. Lisäksi jatkoin tuota murskeen aluetta vähän kasvihuoneelle päin. Murskealue siis loppui aiemmin nosto-oven liuskan viereen, mutta nyt se jatkuu ihan varaston kulman tuolle puolen. Se on nyt linjassa kivijalan sepelin kanssa.

Tässäpä näkyy hieman tuo kohta, mihin asti jatkoimme murskealueen. Näin on paljon parempi. Viimeksi se jäi vain siihen, minne murske loppui. Nyt sitä oli tarpeeksi levittämään tuokin alue. Kasvihuoneen ympärille tuli myös lisää sepeliä. en vain ehtinyt sitä vielä levitellä. Ajatus oli tasoitella kasvihuoneen takunen niin, että saan sinne varastoitua isommat muoviruukut ja muut tarpeelliset tarvikkeet, jotka voi jättää talveksi ulkosalle. Multa-aluekin ehdittiin melkein harailla ja jyrätä pariin otteeseen ennen runsaita sateita. Hommasin lopulta ihan oikean puutarhajyrän, mitä voi vedellä käsin taikka ruohonleikkurilla. Parin harauksen ja jyräyksen jälkeen alkoi pinta olla jo mukavan tasainen. Nurmikonsiementäkin ehdittiin kylvää ja jyrätä puolet alueesta, mutta sitten iski rankkasade ja siihen se homma jäi. Nyt odottelemme, että kuivahtaisi sen verran, ettei maa tartu jyvineen päivineen jyrään kiinni, niin voidaan jatkaa homma loppuun. Se voisi olla maanantain homma.

Näkymä patiolle päin varaston nurkalta.
Pation kohdalta ja varaston edestä poistettu maa tuli täytteeksi keittiöpuutarhan laajennokseen. Lähti siis tämäkin projekti jo eteenpäin. Lisäksi isäntä yllättäen kiikutti muutaman isomman kiven kaivurilla tuonne reunaksi. Ensin hän toki heitti ne pusikkoon, kun ei tiennyt, että minulla oli niille käyttöä. Vielä siihen jotain täytettä tarvitsee, mutta tämän kanssa väkerrän sitten myöhemmin.

Toisesta suunnasta näkee matalan kivijonon. Toinen kerros siihen tarvitaan vielä, mutta itse maata nyt ei aivan hirveästi. Ollaan jo lähes oikealla tasolla. Sitten vain lavakaulukset ja hyvää multaa, niin sehän onkin jo valmis. No niiden kivien kanssa ähriessä mene varmaan hetki, kun se kaivurikin jo lähti, mutta hyvä siitä tulee! Ensin on kuitenkin kauheasti hommaa pation reunan ja lopun pihareunuksen kanssa. Siinpä sitä poutaisille ajoille tekemistä tai vaikka vesisateellekin, jos tylsää sattuu olemaan. Saa nähdä mitä kaikkea ehdinkään vielä tänä vuonna, kun isäntä noin innostuikin auttamaan.

Leppoisia sadepäiviä, niitä näytti nyt olevan luvassa!





lauantai 2. heinäkuuta 2022

Kuun vaihteen kukkivia

Jospa vähän listaisi tämän hetken kukkivia tulevia vuosia varten. Tämä kesä on kyllä ollut jokseenkin hämmentävän kiireinen tai ehkä en vain ole osannut järjestää aikaani fiksusti. Uusia istutuksia on nyt hyvin vähän tullut tehtyä. Toisaalta ehkä syksy on ihan hyvää aikaa istutella. Muutamat valeistutuksessa pari vuotta olleet kasvit istutin alku kesästä, muuten olen vain tarkkaillut istutuksiani ja yrittänyt ehtiä kitkemään liian horsmat pois. Tämä pengerpuutarhan eteläinen pää runsastuu mukavasti. Tosin osaltaan siihen on ilmestynyt valkoapilaa... Jalopähkämö on tänä vuonna kasvanut melko kookkaaksi ja nyt hiljaa harkitsen syksyyn asti siirränkö sen sittenkin pois tuosta. Penkereessä riittää kyllä isoja kiviä, jonka juurella se saisi ihan rauhassa kasvaa.

Tämän iiriksenkin saisi siirrettyä samalla, kun siirtäisi jalopähkämön. Niin ihastuttavan purppurainen nuppu on avautunut kauniin siniseksi iirikseksi. Tämä varmaan viihtyisi penkin pohjois päädyssä liljojen ja muiden iiristen seassa.

Olin näemmä tällaisiakin istuttanut! Viherpeukaloiden pikkulaukka mix.
Väliin olen kovasti tuskastellut niin keskeneräistä penkkiäni, jossa meinaa rikkaruohot ottaa vallan aivan kokonaan. Mutta onneksi on edes muutamia alueita, jotka näyttävät jo ihan kohtuullisen kivalta. Keltamaksaruoho ei ole aiemmin kuulunut lempparikasveihini, mutta kyllä sille tilaa kivien välissä on. Kangasajuruoho ilmeisesti tykkää paikastaan sillä se on kasvanut kolmin kertaiseksi vuoden aikana. Taustalla unikoita ja valkoinen malva kukkii komeasti.

Alppiasteri kivenkolossa
Pengerpuutarhan pohjoispäädyssä kuunliljan keskeltä pilkistää kukka. Tosin se ei ole kuunliljan vaan ehkäpä kanadanvuokon? Kuunliljan olen saanut isännän mummolta, joten tämä on tuliainen sieltä aivan niin kuin se kevään valkovuokkokin. Taisin tämän viimevuonna yrittää kitkeä pois, mutta nyt annoin sen kasvaa. Sen verran sinnikäs kaveri on.

Tämä unikko on jo kukintansa lopussa, kun tajusin etten ole kuvannut sitä ollenkaan. Lila väri on jo hieman haalistunut parhaimmista päivistään. Toivottavasti se siementäisi reippaasti ympärilleen! Istutin tämän kolmesta heinäseipäästä tehdyn köynnöstuen alle.

Syksyllä väsäämäni köynnöstuki sai keväällä kärhönsä. Miss Bateman kukki hetken kauniisti ja nyt vaikuttaa, että se keskittyy juuristoonsa. Tämä on alkanut jopa surkastuttamaan versojansa. Toivottavasti se tekee samaa kuin Hangley Hybrid teki viime vuonna. Sen kaveri Rouge Cardinal on juronut paikallaan eikä nuppuja näy. Mutta se ei haittaa asettukoot ensin paikoilleen.

Ja kun valkoisiin kukkiin päädyttiin, niin hypätään hetkeksi etupihalle. Juhannusruusu aloitti siellä kukintansa aika täsmällisesti juhannuksena. Kukinta ei kestänyt taaskaan kauaa, mutta ehdinpä tänä vuonna käydä ihailemassa sitä ja napata kuvankin. Samaten nappasin kuvan tammesta, jota kani talvella maistoi. Se näyttää hieman hassulta nyt, mutta on ainakin hyvässä kasvussa. Josko sen onni pikku hiljaa kääntyisi.

Tammi
Takaisin kukkiin ja pengerpuutarhaan. Pioninit aukaisivat kukkansa ensimmäistä kertaa. Laskin tänään kaikki pionini ja yllätyin, että olen saanut haalittua niitä yhteensä 14. Kaksi on itoh-pioneja, osa saatu muualta ja osan olen ostanut. Nytpä en enää olekaan varma, mikä niistä on mikä. No eipä kait tuo haittaa. Kaksi näistä on nyt siis aukaissut kukkansa. Tämä ylemmän kuvan kaveri, teki vain tämän yhden kukan ja alemman kuvan pioni teki kaksi. Muistan (tai löysin tiedon) ostaneeni Karl Rosenfeld -pionin ja mietin voisiko tämä olla se. Muita ostamiani on Sarah Berhardt, joka on vaaleanpunainen, sekä Miss Mary. Niin ja tänä keväänä ostin vielä yhden ihanan korallin värisen! Olen myös mahdollisesti voinut ostaa jotain ihan kivijalkakaupastakin, mutta niistä ei minulla ole muistissa mitään.

Tämä pioni on oikeasti väriltään hieman tummempi. Se ei ole yhtä kerrannainen kuin edeltävän kuvan pioni. Nyt pari päivää kuvan ottamisen jälkeen, oli pionin väri minusta vähän syventynyt ja tummunut lisää. Se voi toki olla vain aistiharhaakin. Hämmentävää on, että muistan ostaneenu vain 6 pionia, yhden sain ystävältä ja kolme anopilta. Että mistähän loput ovat tupsahtaneet! No jostain ne varmasti on matkaan lähteneet. En kyllä muista jaoinko ystävältä saadun pionin, koska se oli todella suuri.

Kärhöistä Piilu on taas ehtinyt ensimmäisenä kukkaan, En nyt laske mukaan tänä kesänä ostamiani kärhöjä, jotka myydään jo hyvässä kasvussa heti keväällä. Tämä kerrottu kukka on kyllä aivan ihastuttava! Muita nuppuja en kyllä vielä huomannut tästä, mutta niitä tulee vähän myöhemmin niin kuin viime vuonnakin.

Unikot ovat minusta ihania, hentoisia. Tällä on kiva valkoinen reunus terälehdissään. Näitä unikkoja on tuossa useampiakin, mitähän keksisin niiden kaveriksi? Ehkäpä jotain kurjenpolvea tai jotain muuta söpöä. Takana näkyykin valkoinen malva. Taisin sitä ihmetellä keväällä, kun en muistanut, mitä olen istuttanut.

Esikasvatettu tsinnia
Tämä pallero kasvaa kesäkukkakylvöjen alueella enkä ole varma sen henkilöllisyydestä. Google lens ehdotti pallerokiurunkukkaa ja etelänmunkkia. Kumpi onkaan, se on oikein herkän ja ihastuttavan näköinen. Tänä vuonna kylvin kukkasiemenet alueelle aikeisemmin kuin viime vuonna, josko alueen kaikki kukat ehtisivät kukkia hyvin ennen ensimmäisiä pakkasia. Tässäpä kaikki tällä erää.

Aurinkoista heinäkuun alkua!

tiistai 21. kesäkuuta 2022

Projekti: Nurmikonreuna ja pation suunnittelua

Tämän kevään isompana projektina minulla on ollut nurmikonreunan uudistaminen. Alkuun sen tein pikaisesti nurmikonreunanauhaa käyttäen ja se ei toiminut kovin hyvin. No taisihan siinä pieniä mennään-halvalla-kömmähdyksiä tulla. Ensinnäkin valitsin liian matalan nurmikonreunanauhan ja toiseksi meillä oli aivan liian vähän multaa käytössä. No tästäpä oppia ja uutta suunnittelemaan. Tällä kertaa satsasin vähän parempaan. Toki säästeliäänä ihmisenä etsiskelin nurmikonreunakiviä ensin Torista, kun hirvitti tilata kalliilla rahdilla kotipihaan. Näinpä teinkin hyvät kaupat erään pihanlaittajan kanssa ja sain 100 nurmikonreunakiveä melkoisen edullisesti. Pari reissua siinä tuli heitettyä meidän piskuisen kärryn kanssa, mutta ei matkoihin sentään paria sataa mennyt kuten olisi kivikauppiaiden rahtiin saanut laittaa! Sittenpä tilasin vain vähän kivituhkaa paikalliselta toimijalta ja rupesin kaivuu hommiin.

Takapihalla reunanauha häiritsi meidän silmää eniten. Se mutkitteli ja painui nurmikon puolelle, kun multatila kuivui kasaan helteillä. Sepelin painosta se ei koskaan palautunut ennalleen vaikka sadetta tulikin. Lisäksi paikoitellen nurmikko päätti työntää juurensa reunanauhan alitsekin. Toisaalta tätä tehdessä huomasin, miten umpimähkään olin mittaillut tuon sepelin alueenkin. Eli ihan päin prinkkalaa. Nyt se tuli tehtyä linjalankaa käyttäen. 

Ihastuttava kuva eikös, piti vähän kokeilla kännykän laajakuvaa. Talon ympärys rupeaa siistiytymään. Enää tarvittaisiin multakuorma niin saisi alkupätkän nurmikkoalueen tehtyä kuntoon. Tätä tehdessä leikkasin lapiolla ja revin käsin irti reilun kymmenen sentin siivun nurmikkoa pois. Tasoitin alta paljastuneen maan ja laitoin 3-5cm kivituhkaa alle. Sitten kivi kerrallaan naputtelin paikoilleen passia käyttäen suunnilleen suoraan, niinkuin itse isännälle virkoin. Oikeastaan aika terapeuttista. Ilmalämpöpumpun kohta oli haastavampi, kun meinasi kivet lähteä pumpun alta livohkaan. Sai sitten hieman kikkailla, että ne sai takaisin laattojen alle.

Kyllä siitä suoraa tulee, kun lankaa seurailee. Tulevan terassin kohtakin rupesi näyttämään ihan erilaiselta, kun pääsin viimein sinnekin asti. Se ei tässä kuvassa näy, mutta seuraavissa suunnittelu kuvissa vähän. Nyt onkin sitten isännän kanssa mietitty, multakuormaa ja sen käyttöä. Laitetaanko sitä koko takapihalle vai säästetäänkö hieman ja jätetään minun tuleva patio ja kukkapenkki multaamatta. Itse olen sitä mieltä, että jätetään multaamatta. Haluan edelleen kovasti saada pation tehtyä syksyllä. Kukkapenkki tai yrttipenkiksi sitä lähinnä kaavailin, valmistuisi sitten ensi vuonna.

Sittenpä vähän suunnittelukuvia. Ei näissä nyt kovin kummoisesti näy, mutta taiteilin puutarhaletkun avulla pation ja kukkapenkin alueet nurmikolle. Heh, helppo homma löytää vihreä letku vihreähköstä nurmikosta. Vasemmalla edessä tuo kiemura edustaa kukkapenkkiä ja se päättyy ympyrään, josta olisi tulossa vähän korotetumpi alue. Haluan siihen parin kiven verran ainakin korkeutta. Tämän toteutus kaipaa enemmän harkintaa ja samalla myöskin raha-asioiden pyörittelyä. Tekisin mielelläni kaiken kerralla, mutta sitten tarvitsisin kaivurin kaveriksi. Nyt ajatus on säästää rahaa ja tehdä enemmän työtä. Eli alueet on pilkottava järkeviksi palasiksi. Pation alueelle hankin mursketta syksymmällä ja kaivan sen ihan omin voimin auki. Isäntä haluaa pohjalle finfoamia routaeristeeksi, joten sitä sinne on hommattava. Meillä on kyllä läpäisevä, hiekkainen ja routimaton maa, mutta tähän asiaan minulla ei kuulemma ole valitusoikeutta. Eipä se suuria summia onneksi kustanna.

Patioon tulee hauska kaari, johon tulee pieni nurkka terassin taakse tai tässä kuvassa eteen. Taustalla isännän varastoprojekti, siinä on kohta ulkovuori paikallaan.
Olen itse pyöritellyt raha-asioita niinkin pitkälle, että olen miettinyt ottaisinko pienen lainan näihin kiveysprojekteihin. Kävin jopa Sortterin sivuilla vertailemassa eri luotonantajien tarjoamia lainoja ja kulutusluottoja. Ihan vain mielenkiinnosta. Vertailu oli simppeli tehdä, ei vienyt paljoa aikaa eikä toisaalta sidokaan mihinkään. Sitten aloinkin miettiä, että pitäisikö lähipiiri minua ihan kahjona, jos ottaisin lainan saadakseni pihan kuntoon. Mikä taasen hetken mietinnän jälkeen oli aika hölmö ajatus. Talon rakentamisen yhteydessäkin, suositellaan ottamaan lainaa myös pihalle. Sanovat, että pitäisi budjetoida jopa 10% talon hinnasta pihaan. No meillä ei budjetoitu. Päädyin ajatuksissani siihen, että se on minun asiani mihin lainaa otan. Ottaahan ihmiset kodin pintaremontteihinkin lainaa, joten miksi ei puutarhan pintojen laittoon sitten. Tosin tällä kertaa taidan vielä jättää lainat ottamatta ja jatkan ostan-kun-pystyn -taktiikalla eteenpäin. Se on kuitenkin ihan omanlainen matkansa!

Tähän yritin saada järkevää kuvaa koko alueesta. Piti saada suunnitelmani hahmoteltua myös isännälle, kun hänen on ollut vaikea pysyä inspiraatioissani mukana. Nytpähän saan näytää hänellekin kuvasta, mitä meidän takapihalla tulee tapahtumaan. Isäntä tosin pelkää, että takapihalla ei kohta ole nurmikkoa ollenkaan, mutta en minä ihan niin paljoa jutuillani tilaa vie. Ainakaan vielä. Alkuperäiset laatat, jotka valitsin, olivat aika kalliit. Ne olivat todella ihanat, mutta en vain mitenkään raaski maksaa niin paljoa laatoista vaikka olivatkin jotain loimukivi mallia. Etsin sitten läheiseltä laattavalmistajalta hieman huokeampaan hintaan meidän budjetille sopivat laatat. Niistä tulee kyllä ihastuttava pinta myös!

Suunnitelmassani on, että laittaisin vielä jonkun polun kukkapenkin eteen, joka johtaisi kasvimaalle, mutta se ei ole saanut oikeaa muotoa vielä. Olen sen kyllä piirtänyt paperille, mutta se ei ole vielä mieleiseni. Tai eihän sitä tiedä. Tuo suorakaiteen muoto on minusta kiva, mutta alkuperäinen ajatukseni, että soran, hiekan tai minkälie alueella kulkisi laattoja kuin japanilaisessapuutarhassa konsanaan, kaipaa vielä vähän hiomista.

Siinä vielä parempi kuva kukkapenkin, eli mahdollisen yrttipenkin paikasta. Ympyrä siis olisi tulossa korkeammaksi muita, ehkä jopa 50cm korkeaksi, se hamottuu vielä. Lisäksi haluan tehdä siitä jing-jang tyyppisen. Toiselle puolelle kasaan kiviä ja laitan siihen auringon valolla toimivan lorisevan vesiaiheen. Ja toiselle puolelle tulee kaveja ja vehreyttä. Kivistä aion myös tehdä sellaisen pienen "putouksen" ympyrän reunan yli ja täytän kolon, joka muodostuu pation, talon reunuksen ja ympyräpenkin väliin. En kyllä malttaisi odottaa, että saan sen valmiiksi asti!

Inspiroivaa kesänjatkoa!

Yhetistyössä: Sortter

Katsotuimmat