Uutta aluetta pukkaa

Eräs asiakkaistani ilmoitti, että hänellä olisi paljon kuunliljoja lähdössä pois puutarhasta sekä yksi liian paljon tilaa vievä isotähtiputki. Innostuin vaikkei minulla ollut valmista paikkaa niille vielä. Toisaalta olin suunnitellut jo uutta aluetta ja nyt se sai lisäpuhtia ideointiin. Kuunliljojen mukana tuli muutama varsi lyhtykoisoa ja ne pääsivät takan reunalle kuivumaan. Lasten mukaan ne olivat ihan halloween koristeita. No väritys oli kyllä oikein osuva! Toivoisin, että kuunliljojen mukana tulisi tarpeeksi näidenkin juuria ja että ne viihtyisivät. Ovat ihania vaikkakin kovia leviämään, mutta valitsin niille sopivan paikan.

Ja niin, se uusi alue. No siitähän jo aiemmin mainitsinkin vähän. Eli alue puron ja kasvimaan välillä, josta ennen pitkää lähtee koko nurmikko pois. Tämä projektihan jo vähän alkoi, kun isäntä latoi kaivurilla minulle muutaman isomman kiven tuohon rivistöön. Tässä on jo yksi parin tunnin uurastus takana, kun kaivelin pihan laitamilta isoja kiviä lisää ja kärräsin tänne. Muurin tarkoitus on saada kasvimaasta iso tasainen alue. Siitä kerron sitten lisää toisessa postauksessa. Kesällä yritin hieman keikutella kaivurilla siirrettyjä kiviä parempaan asentoon ja onneton jätin sormeni parin lohkareen väliin. Otti aikas kipeää ja keskisormi turposi useaksi päiväksi. Aika kovan tällin se sai, nimittäin sormi on edelleen hieman painoarka kynnen ja nivelen välistä. Mutta eipä se nyt syksyllä ole tahtia haitannut. 

Projekti eteni tehokkaasti yhden viikonlopun aikana. Lauantaina sain jo isotähtiputken istutettua tuonne vaahteran taakse ja muutaman kuunliljan, joissa lyhtykoison juuria mahdollisesti on, siihen eteen jo. Tässä vaiheessa totesin jo, että kivimuuria täytyy kyllä korottaa vielä pikkaisen. Kunhan vain jaksan kiviä taas kanniskella. Ajatus olisi väsätä jonkinlaiset laatta portaat kivimuurin vierestä tulemaan tähän alueelle. Lisäksi teen alueelle ainakin kaksi tasoa, koska se viettää niin paljon alas päin. Pengerpuutarhan liljapenkki leviää sitten toiselta puolelta portaiden juurelle asti.

Sunnuntaina sainkin sitten jo kaivettua lopuille kuunliljan juurakoille paikat. Tahdoin runsaan kuunlilja rivistön kivimuurin reunalle ja siitä se kaartuu syreenien eteen kauniiksi reunaksi alueelle. Harmiksi en saanut autoon mahdutettua enempää kuunliljoja, kun tilaa minulla nyt kuitenkin olisi ollut istuttaa. Mutta eipä sillä mitään, saan omistani jaettua pian lisää ellei niitä taas tupsahda lisää vastaan. Illalla sain vielä idean kylvää loput omenamintun siemenistä kuunlijajuurakoiden ympärille. En tiedä oliko huono vai hyvä idea, mutta kokeilunarvoinen ainakin!

Eli tässäpä vähän ajatuksia pääkopastani. Alhaalla on ajantasainen kuva alueesta ja ylhäällä luonnoskuvaa alueen tulevasta tyylistä. Vaahteran alle jonkinlainen sora tai laatta taso, johon voin laittaa penkin istuskelua varten. Suunnittelin jo tasaavani alueen käyttäen hyödyksi vanhoja laattoja, jotka upottaisin pystyyn maahan puoliksi. Saisin siten yhden tason luotua. Se ei niinkään tuossa luonnoksessa näy, kun en piirtohetkellä muistanut, että alue on melko jyrkkä. Sitten kaavailin istuttavani tuonne vielä yhden puun. Ensin ajattalin magnoliaa, mutta en tämän syksyn jälkeen oikein usko, että se menestyisi. Ainakaan puutarhani pohoisen päädyssä. Enkä kyllä tiedä olisinko löytänyt sellaista, joka kukkii vaaleanpunaisena ja vaihtaa punaiseen syysväriin. Joten toisena ajatuksena tuli mongolianvaahtera, upean ruskavärinsä ansiosta. Toisaalta voisin kuvitella siihen myös jonkun erikoisemman pihlajan. Tämä ajatus hautuu kevääseen ainakin. Jos sinulla sattuu olemaan vinkkiä, niin kerroppa se minulle!

Tämä kuva onkin sitten inspiraatioksi ja pohdinnaksi. Alueelle tulee polku, jonka reunoille erilaisia maanpeitekasveja. Ne saavat rönsyillä vähän polullekin, kuten kuvassa. Polku kiemurtelee sillalta puutarhapenkin alueelle ja sieltä portaille, matkalla voi olla yksittäisiä portaita terpeen mukaan. Vielä muhii päässä millainen polusta tulisi. Alkuun olin varma, että haluan kuvan kaltaisen tiilistä väsätyn polun. Nyt en oikein tiedä olisiko sopivampi laittaa ihan vain murske-/hiekkapolku. Enemmän pidän ajatuksesta tiilipolusta, varsinkin oikein kierrätetyistä vanhoista tiilistä. Mutta jossain vaiheessa olin epävärma sopiiko sellainen puutarhan yhtenäiseen ilmeeseen. Toisaalta ehkä mietin kauheasti, mitä mieltä isäntä on asiasta. Eli tämäkin selviäisi keskustelemalla puolison kanssa.

Niin tai näin, rattoisaa kuunloppua kaikille!