Uudet katealueet

Sain loppukesästä haettua Laukaan seudulta taas kärryllisen kuorikatetta. Isännältä utelin, josko kuorikatteen saisi peräkärrystä helposti pois pressun avulla. No en mitään varmaa vastausta saanut, mutta täytyihän sitä kokeilla. Laitoin siis kärryyn ensin pressun, jonka jälkeen kuormattiin kärry täyteen katetta. Taittelin pressun reunat katteen päälle, etteivät ne lennä tiehensä matkalla. Kotona pakettia availtiin sen verran, että kärryn perästä pressun reunat saatiin maahan. Isäntä ajoi työautonsa pressun reunan päälle ja sitten nykäistiin kärry pois. Hyvinhän se toimi! Vähän vain pressuun tuli repeämää, mikä nyt ei liene ihme jo hieman kulahtaneessa pressussa. Olin tarkoittanut katteen takapihalle, mutta innostuin kohentamaan etupihan sisääntuloakin. Näinpä kaivelin nurmikon ja rikkaruohot juhannusruusujen ja keijuangervoiden ympäriltä, laajensin myös aluetta tammen ympärille asti. Olisin tehnyt vähän isomman alueen, mutta pelkäsin että katetta ei riitä takapihalle tarpeeksi. Joten taidan kaivella ensi vuonna vähän lisää, niin saa tuon rinteen kokonaan siistityksi!

Kuvakulma pihan suunnalta päin. Pitäisiköhän hommata muutama keijuangervo lisää tuohon riviin vaiko valita jotain muuta niiden ja tien välille? Kas siinäpä aihetta talven mietiskelyille. Miten itse laittaisit?

Kuvakulma nurmikolta päin. Tammi kasvoi hyvin kevättalven järsijöistä huolimatta. Istuttelin syksyllä vähän lisää pikkusipuleita tähän ympäristöön. Toivottavasti niitä ei nyt käy myyrät taikka oravat varastamassa. Nurmikko ei tässä ole kauhean hyvä. En tiedä saataisiinko ensi vuonna ostettua rekallinen multaa taas ja uudistettua etupihan nurmikot. Niissä on ihan liian vähän multaa tällä hetkellä.

Takapihalla, marja- ja hedelmätasanteella, katetta sai uudet mustaherukkapensaat ja vähän vanhatkin. Kesän aikana kaivelemani alue sai katetäytteen. Ensi kesänä jatkeen sitten tuonne loppuun asti. Yksi kottikärryllinen meni uuden omenapuun juurelle. Nimittäin viimeisin rivissä seisonut omenapuuni 'Heta', alkoi oikein mallikaasti työntää lehteä, kunnes sitten kesän aikana alkoikin kellastuttaa niitä. Se pukkasi juurivesaa tyveltään muutaman, jotka katkaisin, mutta sittenpä se kuoli lopullisesti. Ostin siihen uuden ja lajike taisi olla Sokerimiron. Innostuin sen kuvauksesta myymälässä. Istutin sen varulta noin metrin päähän edellisestä puusta, jos siihen sattui joku tauti iskemään.

Purolle päin näkymää. Katetta tuli myös karviaisten ympärille. Karviaisten edessä on myös yksi mustaherukka. Se ei mahtunut toiseen riviin. Ja näin sain myös sopivaan kohtaan aukon, josta tulevaisuudessa olisi käynti seuraavalle puutarhan tasolle. Heh, saas nähäd milloin siihen hommaan on intoa ja rahaa! Tarvitsee vuokrata hiukkasen isompi kaivuri kuin mikä meillä kesällä oli. Katetta jäi myös vähän levitellä puron toiselle puolelle iiriksille, kuunliljoille ja syreenien juurelle. Jokohan ne ensi vuonna suostuisivat kukkimaan?

Tämmöistä pientä tällä kertaa ja sehän onkin meidän alueen syyslomaviikko aluillaan!

Leppoisat syyslomaterveiset siis!