Pation laittoa ja nurmikon uusintaa

Niinhän siinä kävi, että tuli tilattua meille multaa rekallinen pihaan. Nurmikon uudistusta tarkoitus tehdä meidän takapihalle. Homma lähti siitä, kun väkesin meille tuon nurmikonreunan kivistä ja se tietenkin vaateriin laitettuna kertoi, miten alhaalla maa heti reunan vierestä on. Eli eipä siinä auttanut muu kuin hommata sitä multaa ihan reilusti paikalle. Alku innostuksissani kärräilin kottikärryillä multaa etupihan pienelle nurmikkokaistaleelle heti seuraavana päivänä multakuorman saapumisesta. Pitihän se päästä fiilistelemään, miten kivaksi alue muttuu! Rekallinen ei nyt suuria kustantanut, taisi olla n. 10€/tn, kun otimme seulomatonta peltomultaa. Siinä on savea ja hiekkaa ainakin. Irtonaista, mutta sateella vähän läärääntyy käsitellessä.

Näkymä etupihalle päin

Iltasella innostui isäntäkin kärräämään pari kottikärryllistä vaikka kovasti oli uhonnut ettei sellaiseen hommaan ryhdy. Kaippa se rupesi häntäkin innostamaan nähdä vähän valmista jälkeä. Kuvan pätkään kokeiltiin "jyräystä" ruohonleikkurilla polkien. En tiedä tuliko ehken liian tiivis. Nurmikon siemenet siihen kylvin ja mietään ei vieläkään kasva. Tai sanoikohan tuo isäntä, että nyt alkaa vähän vihertää jo. En tiedä johtuukoo tiivistystavasta vaiko viimevuotisista nurmikonsiemenistä, jotka viettivät talven leikkimökissä, jossa oli suunnilleen saman verran pakkasta kuin pihallakin. Joka tapauksessa nurmea joudumme odottelemaan vielä hetken aikaa.

Ja arvatkaapa, mitä kävi kun etsiskelin pihakiviä torista? Tietenkin sieltä niitä löytyi ja juuri niitä, mitä olin ajatellut meille hommata vielä puolet edullisemmin kuin kaupasta. Minähän näpsäkästi ne sitten varasin ja noudin ihan vain meidän pienellä peräkärryllä. Reissuja tuli heitettyä useampi, kun painoa kiville tuli melkein pari tonnia. Tästäpä saikin isäntä jonkun ihme piikin ja kyseli, että tarvitaanko me kaivuria. Siihenpä totesi, että saa sen hommata, mutta jos ei halua niin teen kaiken ihan käsipelissä. No hommahan riistäytyi suunnilleen käsistä, kun isäntä kysäisi naapurin kaivinkoneyrittäjältä kaivuria vuokralle. Sehän tupsahti viikon sisään pihaan ja samaan syssyyn tuli tilattua vähän mursketta ja sepeliäkin. Eihän siinä kauaa mennyt, kun isäntä sellaisella viiden tonnin pienellä kaivurilla ruopaisi maat pation paikalta. Sitten ne finfoamit ja murskeet paikalleen, vähän tiivistämistä täryllä ja kivituhka päälle, joka tasoitettiin sitten passin kanssa. Ja meillä olikin jo pation paikka valmiina kivien ladontaan. Olisihan siihen hetki vierähtänyt, jos olisin sen lapiolla kaivanut.

Laattojen ladonnassa menikin sitten hetkinen vaikka yhdessä sen teimme. Ensimmäinen versio vain ei oikein näillä laatoilla toiminut. Tai kuvio toimi, mutta kuviota ei oltu suunniteltu näille laatoille, joten erikokoisia laattoja oli lavassaan väärän verran. Eikä yksi lisälava Kivimaasta noudettuna auttanut asiaa tarpeeksi. Lisäksi jäljelle jäi hurjan paljon neliskulmaisia laattoja, kun isot ja pienet suorakulmaiset loppuivat. Eli purimme koko laatoituksen kertaalleen pois ja teimme ruduksen sivuilta löytyneellä ohjeella sitten kuitenkin. Laatat ovat siis Ruduksen Torino-kiviä. Täytyy tunnustaa, ettei tämäkään ihan nappiin mennyt alkuun. Sillä teimme ladonnan kapella mallilla ja patiolle tuli kaksi suoraa linjaa, kun kuvio alkoi aina alusta. Onneksi sen sai korjatua näpertämällä pari kiveä linjan molemmin puolin pois ja sitten vain vaihtoi niiden paikat. Tämä kun teki joka toisella rivillä, niin tuli hyvä. Ei kannata latoa ilta kymmenen aikaan laattoja vesisateessa! Saattaa tulla hätäisiä päätöksiä.

Kivituhka laattojen välistä vielä puuttuu, mutta sen laitan pian. Teen ehkä ensin tuon reunuksen.

Päädyn puoliympyrästä tuli hieno! Alunperin ajattelin siitä hieman isomman, mutta alkuperäisellä kuviolla patiosta olisi tullut tosi kallis, kun noita himskatin kiviä olisi tarvittu niin paljon. Joten pienensin aluetta hieman. Toivottavasti ei jää harmittamaan pahasti. Tällä ladonta tyylillä olisi voinut vähän isomman tehdä, mutta pohjat oli jo tehty, niin ei ruvettu säätämään enää. Kaarevaan osaan siis ladoimme kivet yli suunnitellun alueen ja sitten vain piirrettiin viiva kiviin puoliympyräksi. Sen jälkeen isäntä rälläköi kivet paikallaan viivaa myöten. Sen verran vähäisempi kokemus minulla tuosta rälläköinnistä, että isäntä tuli tähän apuun. Näytti käyvän näppärästi.

Rälläkkä on siis aika iso ja painava käsitellä.

Ja kun se kaivuri meidän pihassa napotti, niin tulihan se multakasakin levitettyä konevoimin. Kasalta isäntä levitti ensin traktorin kauhalla kekoja pitkin nurmialuetta ja tasoitteli sitten kaivurilla tasaiseksi. Paikoitellen taisi vanhan nurmen päälle tulla peräti kymmenen senttiä lisää multaa. Myös tulevan terassin alue sai lisää sepeliä ja näyttää nyt reunakiven kanssa todella siistiltä! Ensi vuonna olisi sitten vuorossa se terassin rakennus. Minä toimin harausmestarina haravan kanssa. Harailin ja tasoittelin kaivurin jäljiltä pintaa tasaisemmaksi.

Leikkimökki sai lisää sepeliä ympärilleen ja näyttää nyt erittäin siistille. Multaa tuli tuohon ympärille rutkasti. Kesäkukkaistutuksen piti nostaa  terassille turvaan ja lymyileepä siellä lapsille yllätykseksi ostettu trampoliinikin. Josko sen ensi viikolla saisi kasattua. Pienesti pilkistää myös köynnösruusunikin säleikön takaa!

Liiterin edusta oli aiemmin aika karu ja siinä oli ihme monttu tuossa edessä. Nyt se on täytetty sepelillä ja murskeella, kun sitä tuli kuormassa sen verran, että sai kohentaa ilmettä vähän joka paikasta. Alue siistiytyi hurjasti. Vielä pitää ehtiä tehdä se nurmikonreunakivi tässä kesän taikka syksyn aikana tuohonkin.

Talon ja leikkimökin välinen alue sai vain pienen lisämulta kerroksen, sillä tässä reunassa nurmikonreunakivi menee syvempään kuin toisessa päässä taloa. Ihan en ehtinyt reunakiveä liiterille asti laittaa, kun kaivuri tuli. Siksipä tuossa tuo multavalli on odottamassa, että asennan kivet ja tasoittelen reunan siinä samalla. Vielä tämä kuvakulma ei siis näytä paljoa eroavan aiempaan näkymään. Takapihalla terassin ja talon vierelle tuli reilusti multaa ja se näkyy. Siitä se vähitellen vähenee kukkapenkkiä kohden ja viimeiselle metrille ei tullut nyt ollenkaan lisämultaa. Aiemmin talon ja kukkapenkin välinen nurmikko-osuus näytti kohoavan kukkapenkkiä kohden, niinkuin talo olisi ollut huntassa. Nyt kuitenkin, kun multaa on reunakiven tasalle asti ja siitä loivasti väheten kukkapenkkiä kohden, pystyy näkemään, että kukkapenkki on aina ollut alempana kuin talo. Optinen harha siis, koholleen tehty kukkapenkki vielä vahvisti sitä.

Tilanne 12.7. illalla, kun mullasta 1/4 osa levitetty.

Sittenpä alkoikin epävakaiset säät touhuta multahommia. Vaan saimmepa silti sateiden välissä tehtyä homman. Isäntäkin on saanut jo melkein koko varastoon vedettyä ulkovuorauksen. Varaston taakse ja vähän ympärille muutenkin leviteltiin ensin reippaasti ihan maata. Sen jälkeen päälle laitettiin multaa reipas kerros. Kivijalan ympärille tuli rutkasti lisää sepeliä ja etualalle mursketta. Lisäksi jatkoin tuota murskeen aluetta vähän kasvihuoneelle päin. Murskealue siis loppui aiemmin nosto-oven liuskan viereen, mutta nyt se jatkuu ihan varaston kulman tuolle puolen. Se on nyt linjassa kivijalan sepelin kanssa.

Tässäpä näkyy hieman tuo kohta, mihin asti jatkoimme murskealueen. Näin on paljon parempi. Viimeksi se jäi vain siihen, minne murske loppui. Nyt sitä oli tarpeeksi levittämään tuokin alue. Kasvihuoneen ympärille tuli myös lisää sepeliä. en vain ehtinyt sitä vielä levitellä. Ajatus oli tasoitella kasvihuoneen takunen niin, että saan sinne varastoitua isommat muoviruukut ja muut tarpeelliset tarvikkeet, jotka voi jättää talveksi ulkosalle. Multa-aluekin ehdittiin melkein harailla ja jyrätä pariin otteeseen ennen runsaita sateita. Hommasin lopulta ihan oikean puutarhajyrän, mitä voi vedellä käsin taikka ruohonleikkurilla. Parin harauksen ja jyräyksen jälkeen alkoi pinta olla jo mukavan tasainen. Nurmikonsiementäkin ehdittiin kylvää ja jyrätä puolet alueesta, mutta sitten iski rankkasade ja siihen se homma jäi. Nyt odottelemme, että kuivahtaisi sen verran, ettei maa tartu jyvineen päivineen jyrään kiinni, niin voidaan jatkaa homma loppuun. Se voisi olla maanantain homma.

Näkymä patiolle päin varaston nurkalta.

Pation kohdalta ja varaston edestä poistettu maa tuli täytteeksi keittiöpuutarhan laajennokseen. Lähti siis tämäkin projekti jo eteenpäin. Lisäksi isäntä yllättäen kiikutti muutaman isomman kiven kaivurilla tuonne reunaksi. Ensin hän toki heitti ne pusikkoon, kun ei tiennyt, että minulla oli niille käyttöä. Vielä siihen jotain täytettä tarvitsee, mutta tämän kanssa väkerrän sitten myöhemmin.

Toisesta suunnasta näkee matalan kivijonon. Toinen kerros siihen tarvitaan vielä, mutta itse maata nyt ei aivan hirveästi. Ollaan jo lähes oikealla tasolla. Sitten vain lavakaulukset ja hyvää multaa, niin sehän onkin jo valmis. No niiden kivien kanssa ähriessä mene varmaan hetki, kun se kaivurikin jo lähti, mutta hyvä siitä tulee! Ensin on kuitenkin kauheasti hommaa pation reunan ja lopun pihareunuksen kanssa. Siinpä sitä poutaisille ajoille tekemistä tai vaikka vesisateellekin, jos tylsää sattuu olemaan. Saa nähdä mitä kaikkea ehdinkään vielä tänä vuonna, kun isäntä noin innostuikin auttamaan.

Leppoisia sadepäiviä, niitä näytti nyt olevan luvassa!

Kuun vaihteen kukkivia

Jospa vähän listaisi tämän hetken kukkivia tulevia vuosia varten. Tämä kesä on kyllä ollut jokseenkin hämmentävän kiireinen tai ehkä en vain ole osannut järjestää aikaani fiksusti. Uusia istutuksia on nyt hyvin vähän tullut tehtyä. Toisaalta ehkä syksy on ihan hyvää aikaa istutella. Muutamat valeistutuksessa pari vuotta olleet kasvit istutin alku kesästä, muuten olen vain tarkkaillut istutuksiani ja yrittänyt ehtiä kitkemään liian horsmat pois. Tämä pengerpuutarhan eteläinen pää runsastuu mukavasti. Tosin osaltaan siihen on ilmestynyt valkoapilaa... Jalopähkämö on tänä vuonna kasvanut melko kookkaaksi ja nyt hiljaa harkitsen syksyyn asti siirränkö sen sittenkin pois tuosta. Penkereessä riittää kyllä isoja kiviä, jonka juurella se saisi ihan rauhassa kasvaa.

Tämän iiriksenkin saisi siirrettyä samalla, kun siirtäisi jalopähkämön. Niin ihastuttavan purppurainen nuppu on avautunut kauniin siniseksi iirikseksi. Tämä varmaan viihtyisi penkin pohjois päädyssä liljojen ja muiden iiristen seassa.

Olin näemmä tällaisiakin istuttanut! Viherpeukaloiden pikkulaukka mix.

Väliin olen kovasti tuskastellut niin keskeneräistä penkkiäni, jossa meinaa rikkaruohot ottaa vallan aivan kokonaan. Mutta onneksi on edes muutamia alueita, jotka näyttävät jo ihan kohtuullisen kivalta. Keltamaksaruoho ei ole aiemmin kuulunut lempparikasveihini, mutta kyllä sille tilaa kivien välissä on. Kangasajuruoho ilmeisesti tykkää paikastaan sillä se on kasvanut kolmin kertaiseksi vuoden aikana. Taustalla unikoita ja valkoinen malva kukkii komeasti.

Alppiasteri kivenkolossa

Pengerpuutarhan pohjoispäädyssä kuunliljan keskeltä pilkistää kukka. Tosin se ei ole kuunliljan vaan ehkäpä kanadanvuokon? Kuunliljan olen saanut isännän mummolta, joten tämä on tuliainen sieltä aivan niin kuin se kevään valkovuokkokin. Taisin tämän viimevuonna yrittää kitkeä pois, mutta nyt annoin sen kasvaa. Sen verran sinnikäs kaveri on.

Tämä unikko on jo kukintansa lopussa, kun tajusin etten ole kuvannut sitä ollenkaan. Lila väri on jo hieman haalistunut parhaimmista päivistään. Toivottavasti se siementäisi reippaasti ympärilleen! Istutin tämän kolmesta heinäseipäästä tehdyn köynnöstuen alle.

Syksyllä väsäämäni köynnöstuki sai keväällä kärhönsä. Miss Bateman kukki hetken kauniisti ja nyt vaikuttaa, että se keskittyy juuristoonsa. Tämä on alkanut jopa surkastuttamaan versojansa. Toivottavasti se tekee samaa kuin Hangley Hybrid teki viime vuonna. Sen kaveri Rouge Cardinal on juronut paikallaan eikä nuppuja näy. Mutta se ei haittaa asettukoot ensin paikoilleen.

Ja kun valkoisiin kukkiin päädyttiin, niin hypätään hetkeksi etupihalle. Juhannusruusu aloitti siellä kukintansa aika täsmällisesti juhannuksena. Kukinta ei kestänyt taaskaan kauaa, mutta ehdinpä tänä vuonna käydä ihailemassa sitä ja napata kuvankin. Samaten nappasin kuvan tammesta, jota kani talvella maistoi. Se näyttää hieman hassulta nyt, mutta on ainakin hyvässä kasvussa. Josko sen onni pikku hiljaa kääntyisi.

Tammi

Takaisin kukkiin ja pengerpuutarhaan. Pioninit aukaisivat kukkansa ensimmäistä kertaa. Laskin tänään kaikki pionini ja yllätyin, että olen saanut haalittua niitä yhteensä 14. Kaksi on itoh-pioneja, osa saatu muualta ja osan olen ostanut. Nytpä en enää olekaan varma, mikä niistä on mikä. No eipä kait tuo haittaa. Kaksi näistä on nyt siis aukaissut kukkansa. Tämä ylemmän kuvan kaveri, teki vain tämän yhden kukan ja alemman kuvan pioni teki kaksi. Muistan (tai löysin tiedon) ostaneeni Karl Rosenfeld -pionin ja mietin voisiko tämä olla se. Muita ostamiani on Sarah Berhardt, joka on vaaleanpunainen, sekä Miss Mary. Niin ja tänä keväänä ostin vielä yhden ihanan korallin värisen! Olen myös mahdollisesti voinut ostaa jotain ihan kivijalkakaupastakin, mutta niistä ei minulla ole muistissa mitään.

Tämä pioni on oikeasti väriltään hieman tummempi. Se ei ole yhtä kerrannainen kuin edeltävän kuvan pioni. Nyt pari päivää kuvan ottamisen jälkeen, oli pionin väri minusta vähän syventynyt ja tummunut lisää. Se voi toki olla vain aistiharhaakin. Hämmentävää on, että muistan ostaneenu vain 6 pionia, yhden sain ystävältä ja kolme anopilta. Että mistähän loput ovat tupsahtaneet! No jostain ne varmasti on matkaan lähteneet. En kyllä muista jaoinko ystävältä saadun pionin, koska se oli todella suuri.

Kärhöistä Piilu on taas ehtinyt ensimmäisenä kukkaan, En nyt laske mukaan tänä kesänä ostamiani kärhöjä, jotka myydään jo hyvässä kasvussa heti keväällä. Tämä kerrottu kukka on kyllä aivan ihastuttava! Muita nuppuja en kyllä vielä huomannut tästä, mutta niitä tulee vähän myöhemmin niin kuin viime vuonnakin.

Unikot ovat minusta ihania, hentoisia. Tällä on kiva valkoinen reunus terälehdissään. Näitä unikkoja on tuossa useampiakin, mitähän keksisin niiden kaveriksi? Ehkäpä jotain kurjenpolvea tai jotain muuta söpöä. Takana näkyykin valkoinen malva. Taisin sitä ihmetellä keväällä, kun en muistanut, mitä olen istuttanut.

Esikasvatettu tsinnia

Tämä pallero kasvaa kesäkukkakylvöjen alueella enkä ole varma sen henkilöllisyydestä. Google lens ehdotti pallerokiurunkukkaa ja etelänmunkkia. Kumpi onkaan, se on oikein herkän ja ihastuttavan näköinen. Tänä vuonna kylvin kukkasiemenet alueelle aikeisemmin kuin viime vuonna, josko alueen kaikki kukat ehtisivät kukkia hyvin ennen ensimmäisiä pakkasia. Tässäpä kaikki tällä erää.

Aurinkoista heinäkuun alkua!