torstai 26. toukokuuta 2022

Kukka tulva

Ensimmäinen kirjopikarililja 22.5.22
No nythän se rupesi tapahtumaan puutarhassakin enemmän kuin ehtii kuvata tai kirjoittaa niistä. Lämpöä ja vettä niin kasvitkin innostuvat. Meillä tosin meinaa taas mennä vähän liian kuivan puoleiseksi. Onneksi saatiin isännän kanssa vesiautomaatti toimintaan eilen illalla. Tänään on kyllä luvattu sateita, mutta viime vuonnakin ne aina kiersivät niin tehokkaasti tämän kukkulan. En siis liikaa odottele niitä tänäkään vuonna. Eilisen puutarhakiertelyn jälkeen totesin, että suunnilleen kaikki kasvini ovat selvinneet talvesta. Osa on saattanut hieman kärsiä. Pääasia on kuitenkin, että ovat hengissä. Vain muutama odotuttaa vielä. Niitä ovat tammi, itoh-pionit, syksyllä istutetut valkoinen kuunlilja ja violetin värinen kirjokurjenmiekka. Epäilyttää, että jälkimmäiset ovat heittäneet henkensä.

Kirjopikarililjat ovat hentoisen kauniita. Tämän valkoisen ikuistin eilen ja sen takana oleva violetti on sama kuin edeltävässä kuvassa. Se on jo oman aikansa kukkinut ja kuihtumassa vaikka päiviä on vain muutama välissä. Alemmassa kuvassa on kirjopikarililjojen kaverit villitulppaanit. Ne vasta aloittelevat. Nämä kaikki ovat muuten balkaninvuokon vieressä eli tässä kohtaa on aika hyvin jo kevät edustettuna. Seuraavaksi siihen olisikin tarkoitus kehitellä matalia keskikesän ja loppukesän kukkijoita. Onhan siinä toki grönlanninhanhikki, mutta vielä mahtuu reippaasti!


Tähtitulppaani 23.5.22
Ensimmäinen tulppaani aukeni 23.5.22
Ensimmäisten tulppaanien jälkeen rupesi muutkin kukkimaan urakalla. Tähtitulppaanit kärsivät myyrätuhoja jonkin verran, mutta niistä sentään pari selvisi. Muista tulppaaneista ei kovin moni yksilö päätynyt myyrän suuhun. Tähän pallohortensian viereen ja pionien sekaan laitoin kirjavan sekamelskan erilaisista tulppaaneista. Sieltä löytyy Beauty of Apeldoorn, Red Impression. Apricot Impression, Blushing Apeldoorn, Ile de Frence ja Verandi. Näiden istutuksesta ja lajikkeiden kuvat löytyvät tästä postauksesta. Hempeämpi lilanvärinen sekoitus ei ihan vielä kuki vaan tarvitsee muutaman lisäpäivän. Siitä kokonaisuudesta sitten kuvia.

Narsissi White Lion
Ja narsissi loistoa, ainakin osa tilaamistani narsisseista on ollut sitä mitä pitikin. Tässä ylemmässä kuvassa komeilee White Lion. On aika kauniin valkoinen tämä. Alemmassa kuvassa on vähän värivääristymää. Kuvailin Flower driftiä ja sen nuo keltaiset heteet ovat paljon oranssimmat oikeasti. Kaunis tämäkin. Keltaiset kerrotut narsissit Heamoor ja Le Torch taasen ovat tainneet muuttua yksinkertaisiksi narsisseiksi, sillä yhtäkään kerrattua keltaista narsissia ei vielä ainakaan ole avautunut.

Narsissi Flower drift
Narsissi alueestani taisi tulla hieman tiukahko, mutta nätti se on kauempaa katsoen. Ne kiertävät hieman alueen pensaita ja muuta kasvillisuutta ja saavat levitä. Toki jos ne liian ahtaaksi käyvät, niin sitten on väljennetävä muuallekin näitä. Kunhan nyt päästään ensin vauhtiin!

Sitten kivikkopuutarhan puolella olen tarkkaillut monia pikkuruisia uusia siementaimia. Nyt olen melko varma, että nämä kaikki on omia kylvöksiäni viime vuodelta. Löysinkin postaukseni viime keväältä, jossa siemenpusseista kuvaa. Se löytyy täältä. Itse kylvöajankohta on arvoitus ja nuo lajikenimet. En ole suomenkielisiä mihinkään laittanut ylös, mutta kuvien kukat ovat aika samanoloisia. Alemmassa kuvassa sama homma. Kylvöjen tarkoitus oli saada penkereen ylöosa kasvitettua nopeasti ja edullisesti, nyt näyttää siltä, että olen onnistunut. Toki näiden tulee kasvaa vielä reippaasti ja alueet ovat hieman yksipuolisia, mutta tähänpä voi sitten ihan yksitellen lisätä uusia kasveja ja siirtää näitä pois tieltä muualle!


Varjopuutarhassa on viime vuoden ruukkuistutuksista siirretyt esikot kukassa. Tänä vuonna kevät oli hieman erilainen ja keväinen ruukkuistutus jäi melkeinpä tekemättä. Muutaman narsissin vaihdoin syksyllä tehtyyn istutukseen kanervien kaveriksi. Ne pitäisi nyt siirtää maahan. Olisihan tähän liisääki voinut näitä laittaa, mutta sitä ehtii kyllä.

Samoin viime vuodelta helmililjat kukkivat nyt kauniisti esikoiden vieressä. Nämä taisivat olla sisäistutuksissa, kun en löytänyt niistä enempää tietoa. Näiden lomaan istutetut tulppaanit, jotka olivat kuistin ruukuissa, eivät muute tainneet selvitä talvesta. Yhtäkään ei ole näkynyt ja myyräkin kävi mellestämässä tässäkin penkissä.

Loppuun tulee nyt vähän karumpi kuva. Siirsin keijuangervoni varjopenkistä tähän aurinkoisempaa paikaan. Ne olivat aika näköisiä ollessaan vähän huonossa kohdassa ja leikkasin aika reippaasti istuttaessani. Nyt saavat olla reunustamassa etupihaa. Juhannusruusu sieltä takaa näkyy myös. Kaikissa on jo pienet lehdet ja pian alue vihertääkin kivasti! Nythän ne eivät kovin kummoisesti erotu tuossa...

Leppoisia sadepäiviä!

keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Kevät kuvia

Syksyllä istuttamani narsissit alkavat yksi kerrallaan availla kukkiaan. Tänään onkin ollut oikein loistava päivä ihailla kauniisti kukkivia kevätkukkia. Hieman iltaa kohden on tuullut reippaasti, mutta ei sekään nyt kauhean kylmä ole ollut. Mittari näytti tuossa päivällä 17 astetta. Olen kyllä kuullut Erkin päivästä sanonnan; Mitä Erkkinä eniten, sitä kesällä vähiten. Että onkos meille tulossa sitten kylmä ja vähätuulinen kesä, jotenkin epäilen. No mutta tälle keväälle alkaa olla kylvöt tehtynä. Viime viikolla nimittäin kylvin kesäkukan siemenet maahan ja ripottelin vähän multaa peitoksi ja kukkapenkin siistimiseksi. Edellisvuoden kesäkukkien jäämät keräsin tietty ensin pois ja nakkasin kompostiin. Kasvimaan kylvökset alkavat pikku hiljaa itää ja laitoin niihin kaikkiin harsot. Nyt vain on parina päivänä tuullut niin paljon, että niitä harsoja saa etsiä vähän väliä pitkin pihamaata vaikka kuinka sitoisin tai painottaisin niitä.

Tämä narsissi on minun mielessä se tavanomainen narsissi. Mummon pihassa näitä oli todella iso penkki ja silloin muistan ajatelleeni, miten tylsän näköisiä ne olivat. Ehkei silloin näin paljoa valinnan varaa ollutkaan. Ei ne enää niin tylsiä ole, mutta en nyt kyllä isoa penkkiä pelkästään keltaisia yksinkertaisia narsisseja ajatellut istuttaakaan. On kiva, kun niissä on vähän eri värejä, kokoja ja kerrannaisuutta. Edellisen kuvan narsissit ovat ihanan isoja, nehän peittää koko kämmenen! Lajikkeista en ole varma, koska en muista mitä laitoin mihinkäkin paikkaan eivätkä nämä muistuta niitä narsisseja joita tilauslistan kuvissa on. Heh.

No tämä on ainakin toissa vuoden tete-a-tete. Juurikin se joka löytyi ensin keskeltä nurmikkoa ja siirtyi kuin itsestään lähemmäs kukkapenkkiä. Tämä pieni kukkija oli narsisseista ensimmäisenä kukassa, joskin muutamaa päivää omaa arvaustani myöhemmin. Ne kylmät kelit taisivat myöhästyttää kukintaa, ehkäpä. Viime vuoden pääsiäisnarsissit, tete-a-tetet, ovat myös availemassa kukkiaan etupihan kiven juurella. Selvisivät siis talvesta hyvn nämäkin (alakuva).


Tässäpä vielä hiukan karuhko grönlanninhanhikkien ja balkaninvuokkojen alue. Nämä näyttävät nyt kyllä ihan liloilta. Muuttuivatko ne punertavasta lilaksi vai lopettivatko punertavat jo kukkimisensa. siinäpä miettimistä.

Patjarikko nupullaan
Tämä kaveri yllätti. Näyttää siltä, että olen sen siihen istuttanut, vaan enpä muista yhtään nimeä tai että ylipäätään olisin sen istuttanut. Ihanan pinkki se jokatapauksessa on!

Viime keväänä kylvin reippaasti kivikkokasvien siemeniä ja manasinkin sitten kesän mittaan itsekseni, kun mitään ei tuntunut putkahtelevan esiin. Nyt kuitenkin näyttäisi, että kylvöni olisivat itäneet! Ihania pieniä alkuja on joka puolella. Alemmassa kuvassa tosin voi olla luonnonkasvejakin. Puna-ailakki ainakin tuntui olevan kylväytynyt joka puolelle.


Vähän harmillisia takapakkejakin ilmiintyy. Sammalleimut muuttuivat pikku hiljaa kuolleiksi. Kiven kolot olivat varmaan tälle vääränlaiset kasvupaikat. Jos juuristokin on kuollut, niin täytyy etsuä tähän joku muu kasvi.

Tässä kuvassa onkin aina yhtä ihastuttava kevät näkymä. Rapskut hyvässä kasvussa! Tässähän ei kauaa tarvitse odotella, kun saa taas tuoreesta raparperistä tehdä vaikka paistoksen taikka piirakan.

Puuliljat näyttävät selvinneen myös ja puskevat jo täyttähäkää maasta. Kuunliljat eivät vielä ole lähteneet kasvamaan, mutta ne tulevat myöhemmin perässä. Onpas jännä nähdä, miten korkeiksi ne tällä kertaa kasvavat.

Tämmöinen pieni ihanuus yllätti vielä näkymättömissä olevan kuunliljan juurelta. Arvelin sen valkovuokoksi. Kuunlilja on mieheni mummolta saatu, joten siinäpä helposti on mukaan päässyt pieni yllärikin. Mahtavaa! Sittenpä mielipiteitä ja havaintoja saa laittaa, olisiko tämä syytä jättää paikalleen vaiko siirtää? Kumpi olisi siis kasvin kannalta viisainta. Mielestäni siis saa kasvaa tuossakin, jos vain viereiset runsaat kuunliljat eivät sitä haittaa.

Ja viimeinen kuva paljastaakin hieman meneillään olevaa projektiani. Yksi sivu melkein tehty. En viitsinyt rälläkällä ruveta huristelemaan viimeistä kiveä, kun molemmat pienet pyörivät jaloissa. Aloitin kauimmaisesta päästä, se olikin melko helppoa. Nurmikon kun sai kuorittua pois, oli vastassa murske, jonka päälle sai laittaa suoraan kivituhkan ja ruveta asettelemaan reunakiveä. Täällä päässä pitääkin sitten kaivaa vähän syvemmälle, kun maa hieman viettää tuonne taakse päin. Kun olen saanut tämän nurkan tehtyä, tilaankin sitten kasettikuorman multaa, niin saadaan nurmikkokin oikealle tasolle. Heh, pikkumies keksi jostain kolarointileikit ja nyt meillä kaikki koneet kaatuu kukkulanpäältä, tai ihan tasaisella. Pikkumiehen ruohonleikkurikin päässyt tähän leikkiin mukaan näemmä. Ja isäntä varmaan meinasi jättää mulle puutarhakoristeen kesäksi.

Mutta tähän päätetään tällä kertaa, mukavia puutarhahetkiä!

torstai 12. toukokuuta 2022

Keittiöpuutarha vuonna -22

Balkaninvuokko, ihana väri kerrassaan!
Onpas ollut kiirettä, kun meinaa unohtua blogin kirjoitus kokonaan. Viime viikolla kävin hakemassa kasan nurmikonreunakiviä meille ja tilasin vähän kivituhkaa niiden asennukseen. Tällä viikolla meinasin jo aloittaa, mutta enpäs nyt tiedä ehdinkö. Katsotaan, jos tuo loppu viikko olisi väljempi. Keittiöpuutarha sen sijaan on nyt saanut huomiota ja alkaa valmistua. Katselin tuossa viime vuoden tekemisiäni ja kylvöjen suhteen olin tänä vuonna kärsivällisempi. Viime vuonna kylvin lavoihin kaikki kerralla jo toukokuun ensimmäsenä päivänä. Nyt aloitin kylvöni pari päivää myöhemmin ja jaoin kylvöt kahteen osaan. Kasvihuoneen kanssa taisinkin sitten olla kärsimättömämpi.

Hieman muutoksia tein viime vuotiseen suunnitelmaani. Syksyllä tein itselleni myös listaa, mitä kannattaa muuttaa tälle vuodelle. Sen voitte lukea täältä. Osan muutoksista toteutin, mutta sittenpä tein uusien inspiraatioiden ja tietojen valossa vähän uudistuksia. Joten voi olla, että nämä lavat ovat yhtä tiiviitä kuin viime vuonnakin. Kuvat ei ole mitenkään mittakaavassa ja piirretty vain summassa. Kunhan tuli vähän ajatuksia setvittyä paperille. Tänä vuonna pyrin myös satoa korjatessa punnitsemaan ja ynnäilemään sadon määrää. Haluan seurata ja yrittää maksimoida sadonmäärän jatkossa.

Syksyllä olin tyhjentänyt noin puoli vuotta muhineen kompostilaatikkoni lavoihin. Ne olivat muhineet lumen alla ihan mukavasti vielä lisää. Laitoin näihin kuitenkin varulta pienen kerroksen ostomultaa, se myös helpotti kylvöjä. 4.5. toteutin siis tämän ensimmäisen kylvön. Tähän lähimmäiseen laitoin siis herneet. Ihan en kolmessa osassa kylvänyt, niin kuin viime vuonna suunnittelin. Laitoin molemmille sivuille kahta eri lajiketta ja ajattelin kylvää 2-4 viikon päästä molempia lajikkeita uudestaan pari riviä. Seuraavaan lavaan laitoin porkkanaa, yhteensä kolmea lajia. reunoilla varsinaiset porkkanat ja keskelle pari riviä miniporkkanaa, sitä pallomaiseksi kasvavaa. Varsinaisia porkkanoita meni myös seuraavaan lavaan ja viimeisees kylvin punajuuret. Muuta en vielä sitten laittanut. Vain harsot laavojen päälle juuttinarulla kiinni. 9.5. istutin sipulit ja kasteli hieman, kun tuo päälimmäinen ostomulta kerros oli niin kuiva.

Maanantaina innostuin myös kylvämään salaatin. Se tuli ruukkuun niin kuin syksyllä mietinkin. Halusin myös jotain nättiä niiden kaveriksi ja kylvin kehäkukkaa keskelle. Valitsin noin 60cm korkean kehäkukan, jotta se ei jää salaatin varjoon eikä myöskään kasva liian korkeaksi. Kuvassa näkyykin sommitelmani. Muutaman viikon päästä kylvän toisen satsin tyhjiin koloihin. Kun nämä aiemmat on syöty, mikäli ne siis syödään loppuun, kylvän taas niiden tilalle uudet salaatit.

Olen jo hieman avannutkin, että osa tomaateista meni kokeiluun kasvihuoneeseen jo parisen viikkoa sitten. Ne ovat viihtyneet oikein hyvin ja viikko sitten vein jo toisenkin satsin sinne. Nyt maanantaina laitoin kaikki tomaattini kasvihuoneeseen suoraan. Kikkailen sitten harsoilla tarvittaessa. Vähänhän nuo kylmät säät hidastaa kasvua, mutta tänään katselin säätiedotteita ja ei nyt hetkeen näyttänyt enää yölämpötila putoavan kuin 4-5 asteen tietämiin. Tänä vuonna kasvihuone koki pientä muodonmuutosta sisustuksessaan. Hommasin viisi muovipaljua kasveille ja järjestelin uudelleen kaiken. Paljuissa kasvit saavat hieman syvemmän multatilan kuin säkeissä. Alun perin olin aikonut tehdä puusta tuonne laatikot, mutta en sitten jaksanutkaan. Perunatkin ovat muuten viihtyneet ihan kivasti kasvihuoneessa jo.

Vasemmalle heti oven viereen laitoin pari harkkoa. Niiden päällä on ruukut jo vähän malliksi. Ostan niihin chilin ja suippopaprikan. Harkkojen avulla sain ne sopivan ylös, että niitä on mukava hoitaa ja kasvit saavat itselleen hyvän kasvualan. Tässä vasemmalla seinällä tulee taasen olemaan kurkut ja niiden vieressä tulee majailemaan luffat ja vesimeloni. Niiden kanssa odottelen vielä jonkun aikaa ennen siirtoa. Viime vuonna taisin tehdä sen 15. päivä, mutta nyt täytyy seurailla säätä.

Vasemmalla puolella onkin sitten tomaatit. Laitoin sittenkin neljä tomaattia itselle kasvamaan. Muutama tomaatti jäi yli, joten täytyy kysellä ystäviltä, kuka haluaisi adoptoida loput. Mini kurkkut menee taas korkeaan ruukkuun. Toiset kaksi taas varmaan kokeilen kasvattaa patiolla. Laitan ne matalampaan ruukkuun, jolloin kasvavat maata vasten. Siten vähennän tuulen vaikutusta pitkiin versoihin.

Tarhakylmänkukka

Iloisen kukkakuvan myötä aurinkoisia kevätpäiviä ja nauitaan sateesta!

maanantai 2. toukokuuta 2022

Toukokuun alun kierroksella

Aamun bongaus kierroksella tutkailin, mitä kaikkea kivaa puutarhassani onkaan lähtenyt kasvuun. Tällä kertaa tuli tarkasteltua vähän tarkemmin ja rauhassa. Grönlanninhanhikin vierustalla onkin jo hyvässä vauhdissa balkaninvuokko. Se onkin ollut aika huomaamaton tähän asti.

Puron luona on kauniisti kukassa kevätkurjenmiekka Harmony. Aiemmin taisin miettiäkin, että mitähän tähän tuli istutettua. Olisihan se näkynyt Syksyn viimeiset istutukset -postauksessakin, mutta nytpä muistan tämänkin! Kallionauhus Pandora on myös lähtenyt pienesti kasvuun ja olen siitä kovin iloinen. Puron toisella puolen pitäisi nousta kuunlilja White Weather ja kirjokurjenmiekka Gerald Darby. Vielä ei näkynyt merkkiäkään. Eikä myöskään kevätesikoista, mutta niiden kasvusta en tiedä miten lähtevät alkuun, kun ovat siemenestä kylvetty syksyllä. Ei ole minulle niin tuttu.

Kärhöistäni löytyi elonmerkkejä ihan kaikista! Olen siitä iloinen. Myöskin viimekesänä kaiken maanpäällisen osansa kuihduttanut Hangley Hybrid (yläkuvassa) pilkistää jo uusilla versoillaan. Alakuvassa taasen on Piilu, josta osa edellisen vuoden versoistakin näyttäisi olevan hengissä ja pukkaavan pientä silmua. Olihan niillä toki hyvä lumikerros suojanaan. Toki alkutalven kovat pakkaset vähän pelottivat, kun lunta ei vielä ollut kauheasti.


Tästä kaverista en nyt sitten osannut löytää itseltäni tietoa, mikä mahtaa olla. En yhtään muista, mitä kyseisellä paikalla kasvoi vai onko vain rikkaruoho. Siementää olen sen ainakin antanut.

Tämä pieni ilahdutti myös, Itoh-pionini on lähtenyt pukkaamaan silmua. Mahtavaa, että se selvisi. Toinenkin minulla oli, mutta nyt en löytänyt sitä. Nuo alut ovat tosi pieniä ja vähän kuolleen kasvuston seassa. Niiden ympärillä oli siemenestä kylvettyjä kesäkukkia. Josko tuo toinenkin tulee jossain vaiheessa esiin tai sitten ei. Nyt en voi myöskaan olla varma mitä lajiketta tämä pioni oli. Olisi varmaan hienoa laittaa kaikki kasvit listaan tai piirtää niille kaikille juuri oikeat paikat, mutta voipi olla, että en omassa puutarhassani aivan niin ärjestelmälliseksi ala, ainakaan ihan hetkeen.

Viime vuoden ruukusta maahan istutetut esikot näyttävät olevan voimissaan ja puskevat ylös maasta. Nuppujakin näyttäisi olevan kivasti. Varjopenkistä hävisi talven aikana kaikki edellisvuoden kukkasipulit. Ainakaan vielä ei ole noussut yhtäkään krookusta tai tulppaania. Sen sijaan tyhjiä kolosia siellä kyllä on.

Yläpuolen ehkä vähän karu kuva on maanpeiteruususta, jonka ostin alemyynnistä syksyllä. Muistaakseni vaaleanpunainen Fairy. Näitä on kolme ja sain kyllä lähes kaikki maanpäälliset versot karsia pois. Tämä yksilö oli parhaiten säilynyt. Kuitenkin kaikissa on yhtälailla pieniä silmuja lähdössä kasvuun, eli saan iloita tämänkin selviytymistä ensimmäisestä talvestaan. Alemman kuvan köynnösruusukin on talvehtinut hyvin. Muutaman oksan siitä siistin.


Sitten näitä ikäviä yllätyksiä, mitä kierroksellani löysin. Tulppaaneja on nakerrettu. Joskin näihin olen törmännyt jo aiemminkin, mutta taas huomasin lisää. Onko käynyt syömässä näitä ihan hiljan vai enkö ole vain huomannut aiemmin. Yhtä kanssa aina vähän harmittaa.

Hieman isompi harmitus onkin sitten tämä keijunkukka. Toinen tuossa oikealla on koskematon ja ilmeisesti lähtee siitä kasvuun pikkuhiljaa, mutta tuo vasemman puoleinen tai mitä siitä  nyt on enää jäljellä. Mahtaakohan juuret sentään olla hengissä? Voisiko tuo vielä lähteä kasvuun tuosta? No se on varmaan niitä asioita, jotka näemme aikanaan.

Kun lumet viimein sulivat etupihan nurmikolta, ajattelin ottaa kuvan tästä hävityksestä, minkä minun kukkasipulini syksyllä jo kohtasivat. Tämä näky, lukuun ottamatta noita muutamaa pientä alkua, sai mielen vähän alakuloiseksi ja osa puutarhainnostuksesta oli hetken aikaa tiessään. Tässä olisi tänä keväänä noussut idänsinililjaa, heinätähteä ja villitulppaania. 180 kappaletta istutettuja pikku sipuleita. sen sijaan tällä hetkellä mullasta pilkistää esiin ehkä 6 tai 7 piippoa. Kyllä se vieläkin vähän mustaa ajatuksia, mutta se on vain mentävä eteenpäin.


Sen sijaan, että harmittelisi puuttuvia sipuleita, keskityn mieluummin ihastelemaan tätä näkyä. Tulihan niitä istutettua muuallekin onneksi. Eikä nyt ihan joka kulmalta ole vielä kaikkea syöty. Kun nyt vielä tulisi se aurinkoinen päivä. Näissä tunnelmissa toivotan aurinkoista toukokuuta!

Katsotuimmat