Keittiöpuutarha - merkintöjä ensi vuodelle

Aloituskuvana väliaikaisesti sijoitetun liljan pirteä ylläri!

Elämä heittää eteen monenmoista välillä. Meiltä hajosi auto ja uuden auton etsiminen olikin aikamoinen seikkailu. Se vei meidät aina Helsinkiin saakka vaikka auto löytyikin viimein Kuopion suunnalta. Tuo yllärireissu, jonka piti olla vain pikainen vierailu Tampereella, vaihtui yöpymiseksi Vantaan hotellissa. Sitä ennen kävimme hakemassa vähän vaihtovaatetta ja hammasharjat kaupasta, kun eihän meillä ollut mukana juuri mitään. Kuitenkin kaikilla, jopa lapsilla, oli mukana tarpeeksi seikkailumieltä ja reissu oli oikeastaan mukavaa vaihtelua näihin helteisiin päiviin ja kotona kököttämiseen. Tämä helle, kun on alkanut saada oman mielenkin maahan. Mitään ei jaksa tehdä ja tuntuu ettei kastellakaan ehdi riittävästi. Mutta, tämän ihanan liljakuvan myötä teen keittiöpuutarhan päivityksen ja muutaman muistiinpanon ensi vuotta varten!

Hernelavan jaksoin tänä aamuna siivota. Herneenpalot kypsyivät nopeasti ja pianpa nuo herneet alkoivatkin näyttää tältä. Tytöt reippaana keräsivät kaikki herneet ja minä riivin varret pois lavasta. Hyvin olivat löytäneet palot, kun ihan muutama tuli vastaan enää aamulla touhutessa. Suunnitelmani oli silputa varret ja lehdet ja laittaa ne tuonne takaisin katteeksi. Syksyllä sitten kääntää ne mullan sekaan. En vain saanut niitä silputtua, enkä jaksanut ottaa avuksi ruohonleikkuria. Joten taidan pyytää isännältä apua illalla.

Tässä tämä riivitty penkki. Nyt kokeilen, josko toinen satsi herneitä ehtisi vielä tänä vuonna kasvaa. Eihän sitä koskaan tiedä. Jos syksy on pitkään lämmin niin voihan se onnistua. Huomaatte varmaan, että pari maissia on hernepuskista huolimatta jakasanut kasvaa aika hyvin. Sipulit ovat menestyneet vähän vahtelevasti, mutta kaippa niitäkin kohta sieltä saisi ruuanlaittoon napattua. Nyt yritän kastella tätä lavaa ainakin paljon, jotta herneet saisivat hyvän alun.

Koko kasvimaan näkymät nyt. Kastelun jälkeen osa vähän lysyssä hetken.

Merkinnät kasvimaalle:

1. Hernelava: Herneiden kylvö kolmessa osassa parin viikon välein (yritän pidentää satokautta) Herneiden kanssa uudelleen kokeiluun maissia.

2. Avomaankurkkulava: Jätän koristekrassin pois (nätti se on, mutta tulee liian ahdasta)

3. Porkkanalava(t): Salaatti lavasta toinen porkkanalava. Vähemmän kylvörivejä yhteen lavaan, tulee ahdasta muuten. (Nyt oli 4 porkkanariviä, 4 punajuuririviä ja 4 sipuliriviä)

No sitten on kasvihuoneen vuoro. Kasvihuoneeseen ilmestyi vihannespunkki. Itse en haluaisi mitään myrkkyjä ruveta käyttämään, enkä kyllä etsinyt mitään luonnonmukaista myrkkyäkään, jos sellaista edes on. Olen yrittänyt hoitaa hommaa lähinnä runsaalla kastelulla ja sumuttelulla. Kastelun hyvänä puolena on se, että pieni kasvihuoneeni pysyy viileämpänä. Vaikka kyllä se lämpötila silti kipuaa yli 30 asteen. Olen siis kastellut ruukut ja mullat aamuin illoin. Samalla suihkuttelen vedellä katon, seinät, harsot ja lattian. Joskus suihkuttelen vielä päivällä ylimääräisen kierroksen. Leppäkerttuja ja niiden toukkia olen nähnyt tuolla useamman ja nyt tilanne on suunnilleen hallinnassa.

Kierros vasemmalta päin. Kasvihuonekurkku on kohta saanut ekat kurkut valmiiksi. Olisi kait pitänyt osa napsia pois, että jaksaisi nopeammin tehdä muut valmiiksi, mutta ei nyt ole tullut lähdettyä siihen hommaan. Kohtahan sieltä voi napsaista melkein valmiin kurkun maisteltavaksi ja antaa sillain muiden kehittyä loppuun asti.

Maissin tähkät varmaan alkavat olla valmiita. Pitäisiköhän isännälle vihjailla grillauspäivästä niin päästään maistelemaan. Ja näkyypä siinä maissin juurella pikkuinen luffanikin. Se ei taida ehtiä hedelmää tehdä tänä vuonna. Nyt se on puolen metrin mittainen, kun sillekin tuli pariin otteeseen stoppi kasvussa.

Vesimelonipa tässä. Kolme kukkaa pölytin ja niistä kaksi lähti kasvattamaan melonia! Ja nämä muuten kasvavat aikamoista tahtia. Viikko sitten olivat ihan pikkuisia peukalon kokoisia palluroita.

Tämä puska onkin sitten runsas. Taka-alalla siis paprika ja edessä kaksi chiliä. Kovasti on chilin alkuja ja olen mietiskellyt, että pitäisikö niitä harventaa? Aiemmin nimittäin meidän chilit ovat tehneet maltillisemmin chilejä ja saaneet muutama kerrallaan valmiiksi ne. Nyt nättäisi olevan ensimmäinen melkein valmis ja molemmissa puskissa varmaan sata pientä tulossa!

Amppelikurkku on kärsinyt eniten vihannespunkeista. Siitäpä koko homma saikin alkunsa. Nyt kuitenkin nuo vaaleat lehdet ovat vähentyneet. Olen siis napsinut pois pahasti punkkien valtaamat lehdet ja sitten kastellut voimakkaasti koko kasvin aamuin illoin ja välillä päivälläkin. Nyt ei enää ole näkynyt niin montaa huonoksi mennyttä lehteä tai versoa, onneksi. Ja kurkkujakin tulee edelleen säännöllisesti.

Sitten vielä tomaatti. Tämän edestä uskalsin ottaa harson pois ja nytpä siellä on muutama tomaatti jo punertunut. Oli muuten makeita! Pikkumiehen kanssa maistettiin, mutta taitaa olla isännän kanssa samaa mieltä tomaateista, eli ei kelvannut. Noh, jos tytöt eivät tykkää niin saanpa itse syödä enemmän näitä makoisia herkkuja. Nämä ensimmäiset on sinällään onnistuneita, kun eivät ole haljenneet ollenkaan. Aiemmat kasvattavamani ovat jääneet vähän liian harvalle kastelulle, joten sitten reippaamman kertakastelun myötä halkesivat helposti. Nyt olen saanut kasteltua tasaisemmin ja osaltaan voi olla, että tuo kasvatussäkki on avittanut asiassa.

Kasvihuoneen muutoksia ensivuoteen olen suunnitellut. Vielä en hommaa isompaa, mutta voitaisiin isännän kanssa rakennella pari kasvatuslaatikkoa kurkuille ja tomaateille. Amppelikurkun ajattelin pitää tuossa korkeassa ruukussa, ellei sitten keksitä jotain nättiä amppelipidikettä tuonne. Vesimelonin ja chilit haluaisin edelleen pitää ruukuissa. Maissia en enää kasvihuoneeseen laita. Ainakaan tähän pieneen. Yrtit ja salaatit tulevat sitten kaikki terassille ruukkuihin.

Näinpä, leppoisaa tiistaita!