keskiviikko 22. syyskuuta 2021

Syksyn pieniä puuhasteluja

Olipas se taas tänä aamuna kylmä. Kuuden aikaan näytti mittari viittä astetta pakkasta. Sehän oli sitten monelle kesäkukalle liikaa. Kosmokset ovat nyt auttamatta menneitä, samoin melkein kaikki sen ympärillä kasvaneet kesäkukat. Muutama sinisiä pieniä palloja tekevä kukka jäi koreasti nököttämään ja uhmaamaan kylmyyttä. Samoin harsokukka ei halunnut vielä lakastua. Etukuistin hortensia on ihmeellisesti edelleen tyytyväinen oloonsa sen sijaan karjalanneidon päivät päättyivät. Ikäväkseni huomasin, että karjalanneito oli lakastuessaan valuttanut punaista nestettä kuistin lattialle. Se ei lähtenyt siitä mihinkään... Nyt on punainen läntti terassilaudoissa. Ensi vuonna hankin sen alle maton.

Tällä kertaa olen koonnut parin viikon ajalta puuhasteluja sillä tänä syksynä kaikki tapahtuu pikku hiljaa hissutellen. Jonain päivänä ehdin puuhailla puutarhassa pari vartin mittaista rupeamaa, toisinaan melkein tunnin putkeen ja sitten on päiviä, jolloin puutarhaan pääsy on vain suunnitelma tai harras toive. No se on tämän hetken elämää. Olen kuitenkin siirtänyt omistamani päivän- ja värililjat puropenkkiini. Samalla nappasin suikeroalpista muutaman rönsyn, jotka olivat ulottaneet itsensä pitkälle puroon. Nuo pätkät tuikkasin liljojen juurelle ja nakkasin vähän multaa päälle. Käsitykseni mukaan suikeroalpi lähtee aika hanakasti kasvuun, joten ajattelin kokeilla näin.

Pionit sain myös istutettua uusille paikoille. Tässä kuvassa näkyy niistä kaksi noiden neilikkatupsujen takana. Yllätyksekseni niiden taakse istutettu itoh-pioni on sittenkin selvinnyt hengissä kuivasta ja kuumasta kesästä. Luulin sen kuolleen, kun ei aukaissut yhtäkään silmuaan, mutta nytpä sillä onkin pienet lehdet tuolla! Toivottavasti se selviäisi myös ensi talvesta.

Puuhastellessa pisti pahasti silmään neilikkatuppaideni ulkomuoto. Minä kun olen odottanut niiden kukkimista hartaasti, vaan eivätpä nämä kuki ei. Ne ovat näemmä olleet suurinta herkkua puutarhassa vierailevalle tepastelijalle...


No jäihän se tepastelija kiinni verekseltään. Eräänä aamuna heräilin tapani mukaan tekemään isännälle eväät töihin ja kas kun puutarhavierailija päätti pomppia paikalle ihan muinapupuina. Siinä se istua mutusti neilikoita poskeen. Ei häiriintynyt oven äänestä, mutta auton hurahdus sai sen loikkimaan karkuun. Onneksi olen jo ehtinyt verkottaa hedelmä- ja koristepuut vaan enpä tiedä pitääkö sitä jossain vaiheessa ruveta verkottaa koko puutarha.

 Tulipa sitä napattua porkkanoita keittoon eräänä päivänä. Ihmetykseksi porkkanat ovat hujahtaneet aika mittoihin! Ihan hurjan kokoisia ja onneksi myös erittäin maukkaita. Ei siis yhtään puumaisia. Kaikki eivät ihan näin komeiksi ole kasvaneet, mutta aika hyvä sato on tullut porkkanoita ja punajuuria, jos nyt kaikki muu tuntui vähän epäonnistuneen

Eräällä pienellä ulkoilukerralla ehdin laittaa ruusuilleni turvemultaa juurelle, kaippa se auttaa talvehtimaan. Ainakin taaempi oli niin montussa, että sille tekee hyvää saada vähän multaa juurelle lisää. Kesän aikana on näköjään ehtinyt painua tai vesi viedä osan istutusvaiheessa laitetusta mullasta.

Tässä parempi kuva taaemmasta köynnösruususta. Kaveri ehti nippa nappa ulottaa pari versoaan ristikkoon asti. Siitäpä sen on hyvä jatkaa ensi vuonna.

Erään illan projekti oli siistiä syreeniaita. Syreenien juurelle laitoin loput kuorikatteesta. Sitä riitti todella hyvin! Ensi vuonna täytyy hakea kärryllinen myös sillä seuraavana vuorossa olisi marjapensaat ja saatan vielä suurennella etupihan katealueita vähän ja ainahan sitä jotain paikkaa keksii.

Sain muuten kaikki kukkasipulini istutettua maahan. Muutama ulkoiluhetki siihen tarvittiin. Ensin tietenkin piti napata ne daaliat pois. Pikkumies oli apuna joka hetkessä, varsinkin pikkusipuleiden istutus oli hänen mieleen. Toivottavasti krookukset eivät kauheasti pahastu, jos ne on istutettu väärin päin. Kaippa niitä oli sen verran paljon, että edes osa onnistui menemään oikein. Yksivuotiaalle on vielä paha selventää niiden oikeaa istutustapaa. Laitoin muuten idänsinililjan, heinätähdet ja villtulppaanit etupihan puiden alle ja väleihin. Siinä olisi upea alue levitä, jos vaan tykkäisivät. Olisi ihana saada sellainen kukkameri keväällä niiden puiden alle!

Katsotuimmat