sunnuntai 23. toukokuuta 2021

Pihan kuulumisia ja uusia hankintoja

Eilen illasta rupesi aurinkokin viimein näyttäytymään ja hetihän se oli pihalle suunnattava tutkimaan, mitä luonto on aikaan saanut parin viime päivän aikana. Kaksi nuorimmaistani lähti mukaan, pieni mies oli aivan haltioissaan ja ekaluokkalainen pääsi istuttamaan perunaa. En raaskinut loppuja siemenperunoita pois heittää, niin istutimme ne pihan laitamille. Ei nyt paras mahdollinen paikka, mutta muuta ei nyt oikein ollut tarjolla. Jos tekevät perunoita siinä niin hyvä, mutta jos ei niin enpä pahastu.

Pihakierrosta


Mustaherukka Öjebyn vasemmalla ja Mortti oikealla
Oikein mukavasti on mustaherukat lähteneet kasvuun, ihanan vihreitä puskia ovat jo. Öjebyn on innostunut tekemään paljon nuppuja, Mortti ei vielä paljoa, mutta sehän on istutettu vasta pari viikkoa sitten.
Kirsikka Sikkolan kuulasmarja aloittelee kasvua.
Omenat Heta (vasen) ja Huvitus(oikea)
Sinikka luumu
Mansikoissa lajikkeina ainakin Polka ja Lumotar.
Hedelmäpuut ovat lähteneet kevääseen hyvin. Vielä ei näy merkkejä kukista yhdessäkään näistä, mutta tämä on vasta ensimmäinen kesä meillä niille. Kasvatelkoot itseään rauhassa alkuun. Mansikat innostuin laittamaan tasanteen kivikon reunaan, mutta osan joudun siirtämään vähän alemmas, kun siistin tuon penkereen.
Metsävaahtera
Tuomi
Purppuratuomi
Tammi
Puut ovat kyllä hyvin lähteneet kasvamaan, tuomi on tehnyt jopa yhden kukkatertun. Se on vielä nupussa, mutta aika ihana ylläri. Tammi on hitain ja silmut vasta ihan aikeissa avautua, mutta hiljaa hyvä tulee.
Pihajasmike
Lamovuohenkuusama
Pikkusyreeni Palibin
Kääpiöhappomarja
Juhannusruusu
Pikkujasmike
Pensaatkin alkavar vihertää. Lamovuohenkuusamalla on kiva kevätväritys ja kääpiöhappomarja hehkuu ihanan punaisena auringossa. Palibin näköjään haluaa kukkia runsaasti tänä vuonna, niin runsaasti kuin tuo pieni taimi vain pystyy. Pikkujasmikkeeni ei tainnutkaan selvitä talvesta ihan niin hyvin kuin alkuun ajattelin. Se tekee joka kevät hitaasti lehtiä, mutta nyt näyttää siltä, että puolet pensaasta on kuollut. Täytyy sitä vielä vähän seurata ja leikata sitten, kun se on kasvattanut vähän isommat lehdet. Harmillista.

En muistanutkaan, että olin varjoisaan penkkiini istuttanut kesäpikkusydäntä. Äitini puhuu tästä pikkusärkynytsydän nimellä. Näitä on peräti kolme tämän kokoista puskaa. Osassa näyttäisi olevan mesiangervoa ja vuohenputkea seurana, täytyykin kitkeä ne heti pois. Ja onpa kuvaan päässyt yksi tulppaanikin! Josko se kohta avaisi kukkansa minulle.

Kakkos tasanteen tulpaanit ja se pieni narsissi. Narsissi on kohta kukkansa kukkinut, mutta tulppaanit vasta rupeamassa aloittamaan.

Pörriäinen touhuissaan.
Tässäpä onkin varsinainen yllättäjä. Lykkäsin tämän valeeseen vasta viime viikolla, kun ensin löysin muutaman juurakon tätä jätesäkistä. Tämä on siis syksyllä minulle tullut isännän mummolta, olin vain silloi jo aivan loppu ja ärsyyntyneenä heivasin jätesäkin liiterin nurkalle ajatuksena heittää se pois. Säkki unohtui siihen kuitenkin koko talveksi. Toissa viikolla tutkailin, mitä säkissä mahtaa olla ja kas kummaa siellä majaili läjä juurakoita, jotka olivat lähteneet kasvuun! No ajattelin sitten, että kaippa ne olisi hyvä maahan laittaa. Nostin ne muoviruukkuun, mutta sitten tulikin viivästyksiä ja juurakot olivat ruukussa pihalla. Viime viikolla muistin ne ja mietin, että jokohan ne nyt ovat kuolleet, kun olivat niin kuivuneen näköisiä. Laitoin ne kuitenkin maahan ja perhana nehän elävät vieläkin! Jos en väärässä ole, nämä ovat sormivaleangervoja. En oikein tiedä minne ne haluaisin, ilmeisesti ovat hanakoita leviämään. Näinkin voi siis joskus käydä.

Uusia tulokkaita


Viime viikolla kävn Jysävkylän reissulla Hankkijalla. Oli ultrapäivä radin takia. Olen jo hetken mietiskellyt, kun viime vuonna intohimona keväänä oli kaikki keltaisen ja oranssin sävyt, mutta nyt mieleni tekee laittaa kasvamaan vain vaaleanpunaista ja lilaa. En tiedä voiko tämä johtua masuasukin sukupuolesta, mutta ultraajan mukaan olemme saamassa perheeseen tyttövauvan. Yritän kuitenkin vähän monipuolistaa värivalikoimaa, koska olen aina tykännyt kaikista väreistä puutarhassa. Tämä on varmasti vain ohimenevä vaihe.

Hankkijalta siis oli tarkoitus ostella kärhöjä. Olin listannut mieleisiäni ja suurimman osan niistä löysinkin. Tähän verkkotukeen halusin alunperin valkoista ja punaista, mutta kaupassa mieli muuttuikin vähän vaaleanpunaisempaan päin. Nyt siinä nököttävät (oikealta vasemmalle) Jan Pawel II, Omoshiro ja Hangley Hybrid.

Kolmijalkainen köynnöstuki sai pelkästään sinisiä kärhöjä. Vasemmalla on Warszawska Nike, josta tosin en nyt tiedä, että onko sinininen niin kuin kuvassa vai punainen niin kuin netin kuvissa. Takana on Blue Angel ja oikealla Multi blue. Mitähän tuohon keskelle voisi istuttaa? Jotain maanpeitekasvia, joka viihtyy varjossa kenties?

Tässä näkyy myös vähän kivipenkereen aikaansaannoksiani. Muutama kivikkokasvi siis lähti mukaani Hankkijalta, en vain kerralla kehdannut useampia hommata. Tässä siis mirrinminttua, violettia/punaista sammalleimua, punainen patjarikko, valkoinen patjaharso sekä violetin värinen tarhakylmäkukka. Ihastuin siihen kaupassa, olinhan jo blokeista ehtinyt sitä mietiskellä aiemminkin. Lisäksi tähän pelastin nurmikolta sen jalopähkämön.

Tässä lähemmin jalopähkämö, kylmänkukka ja sammalleimu.

Seuraavaksi onkin aika lähteä pihalle kivipenkereen kimppuun. Homma kyllä joutuisi nopeammin ilman masuasukkia, kun voisin nostella vähän isompiakin kiviä. Josko se isäntä illalla sitten ehtisi avuksi pellolta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Katsotuimmat