sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Hätäisen ja hajamielisen puutarhurin mietteitä

Nyt on sää suosinut, ainakin päivällä. Tämä ujo tulppaanikin uskaltautui viimein availemaan kukkaansa. Aivan ihana väriltään! Huomiselle lupaili vähän sadetta, mutta kaivelin silti liiteristä sadettimen. Meidän piha on sen verran läpäisevän materiaalin päällä, että se kuivuu kyllä ihan silmissä. Jos saisi nurtsin kasvamaan, kyllähän se sitten kunnolla juurruttuaan pitäisi selvitä. Valittiin nimittäin sitä kulutusta ja kuivuutta kestävää sekoitusta meille.

Viime yö oli kylmä ja kohtalokas. Olinhan jo hätäisenä ihmisenä laittanut ulos kesäkukkia ja kasvimaakin jo täydessä varustuksessa. No tarkoitushan oli peitellä ne jos on tarvetta tai kantaa ruukut sisään. Harmillisesti, kun tähän hätäiseen luonteeseen liitetään hajamielisyys, joka on vain raskauden myötä pahentunut, niin arvaatte varmaan muistinko käydä peittelemässä. Ylemmässä kuvassa kuistin rappujen viereinen ruukku. Värinokkonen ei oikein tykännyt kylmästä. Gladiolukset ainakin toistaiseksi nököttävät tyytyväisenä. Värinokkosen ihan alimmat lehdet näyttivät vielä ihan normaaleilta, mutta saa nähdä lähteekö uuteen kasvuun. Toisessa ruukussa oli sama tilanne.

Jännä sinällään, että sitten kuistin kylmänarka hortensia ei kärsinyt yöstä ollenkaan! Ehkä seinän vierustalle ei sitten kylmä niin iskenytkään.

Kasvimaalla kohtasin melko surkean näyn myös. Ensi vuodelle täytyy tehdä ne kaaret harsoja varten. saapi sitten rauhassa kasvit kasvaa niiden alla. Samettikukka näyttäisi olevan täysin kuollut, samoin avomaankurkun pienet taimet. Maissit näyttävät myös epäilyttävästi palentuneen kokonaan. Noh, sitä pitäisi tehdä niinkuin neuvotaan ja malttaa odottaa. Tehdään paremmin ensi vuonna.
Kasvihuoneen sisällä ovat kaikki pärjänneet hyvin, vaikka en muistanut lämmitystä niille laittaa. Amppelikurkusta saatiin jo ensimmäiset maistiaiset. En vain ehtinyt tai muistanut kuvata niitä ennen kuin ne oli jo syöty.

Ruusupavun ylempi kasvusto kärsi myös kylmästä. Samoin osa köynnöskrassien lehdistä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ne lähtevät uuteen kasvuun. Lisäksi olin unohtanut, että kylvin tähän ruukkuun tuoksuherneitä ja ne ovat selkeästi lähteneet kasvamaan. Ne selvisivät yöstä hyvin.

Pari metriä sivussa ruusupavun ruukusta oli nämä ruukut, jotka taasen eivät ole kärsineet yhtään kylmästä. Ajattelin kyllä, että välimerenyrtit olisivat kaikki kuolleet, mutta eipä niissä näy mitään pakkasen puremia. Kumma juttu.

Eilisen urakoinnin ja tämän aamun harmituksen jälkeen en viitsinyt ruveta kauheita tekemään. Ajattelin kuitenkin siivota kuistin ja terassin, kun olivat niin keltaiset siitepölystä. Siitä tuli kyllä paremmalle mielelle. Loppu päivä olikin ihan mukava vain olla ja rentoutua tarassilla ja vähän suunnitella tulevaa. Tässä viikolla nimittäin kävi ikäviä työrintamalla ja siitä sisuuntuneena ajattelin, että nyt voisi olla aika viedä eteenpäin ajatusta yrityksen, oman toiminimen perustamisesta. Minua on hidastanut ajatus siitä, että en ole tarpeeksi ammattilainen. En osaa riittävän hyvin. No en ehkä ole mikään Huvila ja Huussi ohjelman suunnittelijoiden/puutarhureiden veroinen, mutta en minä tietotaidotonkaan ole. Työ tekijäänsä opettaa, sanoi ystävänikin. Näin ollen toiminimeni on enää perustamista vaille valmis ja sen teen ensi viikolla. Sitten minulla on puutarhansuunnittelun ja -hoidon yritys. Alkuun sivutoimisena, mutta toivottavasti se siitä pikku hiljaa nousisi niin, että saisin itseni työllistettyä kokopiväisesti ja voisin lopettaa päivätyöni kokonaan.

Iltapäivän olen siis rentoutunut ja muistellut koulun oppeja suunnitelmien tekemisestä. Aloitin istutussuunnitelman tekemisestä varjopenkkiini. Tältähän se näyttää nyt. Olen sitä seuraillut jonkin aikaa ja tehnyt päätelmän, että se on pääasiallisesti varjoisa paikka. Muutaman hetken aurinko siihen paistaa, kuten kuvan ottamisen hetkellä. Kuva on otettu puolen päivän aikaan. Aurinko paistaa tuolloin metsän puolelta, joten puita siinä on tuolloinkin varjostamassa. Keijuangervot lähtevät pois tästä, ne eivät ole tykänneet paikastaan.

0 Lumipalloheisi (varrellinen), 1 Kotkansiipisaniainen, 2 Kesäpikkusydän, 3 Rönsytiarella, 4 Tuoksukurjenpolvi, 5 Mahonia, 7 Pikkutalvio, 8 Kevätkaihonkukka, 9 Sinikämmen, 10 Varjorikko, 11 Jaloangervo, 12 Lehtosinilatva, 13 Kullero, 14 Isokonnantatar, 15 Köynnöshortensia

Tällaiseen suunnitelmaan siis päädyin. Köynnöshortensian menestyminen tällä alueella on hieman epävarmaa, ainakin lumenpinnan yläpuolisilta osiltaan. Haluan kuitenkin itse kokeilla, jos se menestyisi edes maanpeitteenä tai matalalle suojattuna. Tämän toteuttamisen ajankohta onkin sitten asia erikseen. Mikäli kaikki kasvit joutuisi ostamaan, tulisi tämä penkki maksamaan noin 450€ pelkästään kasvien osalta. Osa näistä kasveista minulla jo on ja voin niitä myös jakaa. Eli säästän siinä vähän. Saattaa olla, että niiden kasvien osalta jo aloittelen tämän kesän aikana ja loput ostelen sitten pikkuhiljaa. Esimerkiksi syksyn perenna alesta!

Oli oikeastaan mukava verestää koulumuistoja suunnittelun parissa. Pari kurssia voisi olla paikallaan, jos aion puutarhan kiinteiden rakenteiden tarkkoja toteutuskuvia tekemään, mutta tämä on hyvä alku. Sekä puutarhan hoitoavun tarjoaminen jahka tuo masuasukki on tullut pois yksiöstään.
Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!



2 kommenttia:

  1. Keväällä ei passaisi olla liian hätäinen (kokemusta on...). Yllättävän moni kasvi kuitenkin selviää pienestä hallayöstä, varsinkin silloin jos lämpötila käy vain lyhyen aikaa pakkasella. Minä siirsin varastosta juuri ennen kylmää yötä yhden kirvaisen paprikantaimen ulos. Jätin ruukun kompostorin päälle sillä ajatuksella, että käyn kippaamassa sen myöhemmin kukkapenkkiin. Muita kasveja varastoon nostellessa unohdin koko paprikan ja löysin sen aamulla erittäin hyvävointisena siitä mihin jätin. Eli paprikantaimi voi kestää puolen asteen pakkasen puraisun, jos sen jättää lämpökompostorin päälle :D Kasvimaalla olevat samettiruusut taisivat saada suojaa paksusta ruohosilppukerroksesta, joka olin levittänyt aiemmin niille katteeksi. Hortensiasi on varmasti saanut suojaa kuistista sen verran, ettei paleltunut. Olisikin ollut sääli, jos noin nätti yksilö olisi paleltunut. Tsempit uuden uran alkuun!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Minna! Hätäisyydestä oppii ja onhan tämä ensimmäinen kunnon kevät omassa puutarhassa 😄 Olen niin innoissani, että en muista aina malttaa odottaa 😅

    VastaaPoista

Katsotuimmat