Yläpihan kukkapenkki muotoutui

Olenkin tässä pikku hiljaa ahkeroinut yläpihan kukkapenkkiä mieleiseen muotoon. Sen verran hitaasti kerralla tapahtunut, että en viitsinyt joka hetkestä edes kirjoitellakaan, vaan kokosin yhtenäiseksi postaukseksi. On ollut kuumia päiviä touhuta tuossa paahteisessa pihassa. Mutta näin kivalta se nyt näyttää ilta-auringossa. Tosin nurmikko on kyllä kärsinyt näistä helteistä varmaan pahemmin kuin minä itse. Viimeiset päivät olen katsellut sadetutkaa ja todennut, että sadepilvet näyttävät haluavan kiertää meidät joka päivä.

Projekti alkoi lapiohommilla, tein kukkapenkilleni rajan. Oikeastaan suunnittelin aloitusta myöhäisemmäksi, mutta tyttöset juoksentelivat aivan liian läheltä pioneja ja syysleimuja, joten jotain oli tehtävä. Vannotin vielä molempia, että tuon rajan toiselle puolelle ei ollut menemistä. Toisaalta oli ihan hyvä aloittaa ajoissa tämäkin, sillä isännällä on paha tapa ajaa ruohonleikkurilla kaikki nurin, joita ei ole selkeästi hänelle osoitettu, että ne jätetään. Näin kävi yhdelle mustikalleni, joka oli kärsinyt jo hiukan talven otteista. Nyt sitä ei ole enää ollenkaan...

Kuvaa toisesta päästä penkkiä.

Penkin vasen pääty, talolta päin katsottaessa. Jäi vähän kesken tuonne kakkostasanteelle laskeuduttaessa, mutta siihen loppui nurmikonreunanauha. Nyt olisi reunanauhaa, mutta ei multaa. Tietää siis taas uutta reissua kauppaan. Netistä kotiin toimitettuna mullan toimituskulut nimittäin ovat kalliimmat kuin multa itse haettuna säkkeihin pakattuna. Liekö ollaan sitten niin korvessa.

Tätä tehdessä monta kertaa mietiskelin, että tuonne mullan alle olisi hyvä laittaa kerros sanomalehtiä. Helpottaisi alta puskevien rikkaruohojen kanssa. Kuitenkin päädyin jättämään sen pois. Osittain siksi, että valitsin säästösyistä matalimman nurmikonreunanauhan (korotus penkkiin melko vähäinen) ja osittain penkin koon vuoksi. Tälle taisi tulla yhteensä mittaa 26 metriä ja leveyttä 1,5-3 metriä. Eli sitä sanomalehteä olisi pitänyt ihan tosissaan etsiä tälle alueelle. 

Tein tätä vähän vaiheissa, kuten mullan väristä voi huomata. Reunanauha ensin ja takaosan siivous jälkeen päin. Välillä meinasi jaksaminen olla koetuksella.

Homma sujuu mukavasti kun on hyvät työkalut. No niinpä. Ja huonosta päästä kärsii koko kroppa. Niinhän se sanonta menee. Minä kun en kaupasta muistanut ostaa kunnon rikkaharaa ennen kuin yli puolet hommasta oli jo tehty. Alkuun siis konttailin tyytyväisenä pikkuisen kolmipiikin kanssa ja käytin reippaasti myös käsiäni. Kummasti helpotti, kun suurimman osan rikoista sai nyhtää seisaaltaan. Sitten rikat säkkiin ja haravalla tasoitus ennen uuden mullan lisäystä.

Halusin penkistä aaltoilevan, en liian suoraviivaista ja selkeää. Aion muutenkin tehdä penkistä mahdollisimman luonnonmukaisen. Eli käytän runsaasti erilaisia kasveja ja paljon kerroksellisuutta. Olen lueskellut siitä paljon ja tämä on ensimmäinen kerta, kun toteutan tällaisen kukkapenkin. Alkuun penkissä on enemmän tekemistä, kuitenkin sen pitäisi olla melko huoltovapaa ja rikkaruohoton, kun kasvit ottavat oman paikkansa. Edellyttäen tarpeeksi runsasta maanpeitekasvustoa.

Tuli minulle muuten villi visio tulevaisuudelle! Tuonne taaempana näkyvään koukkauksen kohdille voisi tehdä ison perkolan, saisi vähän varjoa takapihallekin. Isäntä ei kyllä taida ideasta innostua, mutta äkkiäkös minä sen toteutan ihan itsekin. Samalla laajennan penkkiä ja teen uuden reunan. Todennäköisesti korotan sitä ja haluaisin tehdä sen pajunoksista. Eli pitää varmaan ruveta keräämään pajunoksia kuivumaan, niitä tuohon menee jokunen kipale.

Penkki oikeasta laidasta kuvattuna. Tähän etualalle haluan vielä kolmannen kärhökehikon. Se tulee poikittain, ajatuksena rajata muu penkki liljapäädystä "erilleen". Mutta kuitenkin sen täytyy mennä soljuvasti ja olla vähän huomaamaton. Kärhöseinä saisi antaa myös vähän varjoa kuunliljoille etelän suunnalta.

Liljapenkki tulee siis koostumaan pääasiassa erilaisista kuunliljoista, päiväliljoista ja puulijoista. Tulee tähän vähän muutakin, kuten kuvan kellertävänä näkyvät suikeroalpit. Lisäksi suunnittelin niitä esikoita, jotta penkki kukkisi jo keväällä. Mutta pääpaino liljoilla. Seuraava vaihe olisikin kitkeä tämä loppuun ja lisätä uutta multaa päälle. Sen jälkee alkaa puron uudistaminen. Se tosiaan tuli viime syksynä tehtyä vähän hutaisten ja nyt on ehtinyt miettiä enemmän. Lisäksi olisi kiva kaivaa tuohon joku pieni lampi, mutta katsotaan miten se muotoutuu, kun pääsen sinne asti tekemään.

Tässä vielä toisesta suunnasta kuvattuna. Purossa oli pieniä rantakiviä, mutta virta on sateella niin voimakas, että eihän ne siinä pysynyt. Teen siis purosta hieman isomman, laitan pohjalle allasmuovia ja hommaan isompia kiviä koristeeksi. Sitten erilaisia liljoja puron varrelle ja ehkäpä semmoinen kiva puutarhasilta. Mutta nyt täytyy mennä kastelemaan puutarhaa. Kukkaset hyötyvät parhaiten iltakastelusta.

Leppoista loppu viikkoa!