Hyvää juhannusta kukkasin!

Juhannus aaton puutarhakierroksella tuli vastaan luonnon taidetta. Myrskyn tiputtama käpy sormivaleangervon lehdellä. Sehän näyttää aivan kukkaselta, vai mitä?

Ruukkupuutarha kukoistaa. Olen tänä vuonna muistanut paremmin kastella ja lannoittaa ruukkuistutuksiani. Ja kukat kyllä kiittävät minua ihanasti näin juhannuksena. Hieman vaihtelin paikkoja, kun toinen liljaruukku kasvoi aivan liian pitkäksi. Riippalobelia on näemmä päässyt kukinnassa oikein intoutumaan! Daaliat eivät aivan ehtineet avata nuppujaan tälle päivälle.

Miljoonakello ja sulkaneilikka

Nämä kaksi leikkimökin edustan ruukkuistutusta ovat myös runsastuneet. Sulkaneilikalla on paljon nuppuja avaamatta. Tahtoo vain sen kukat olla hyvin lyhyen aikaa nättinä.

Tämä komeasti kasvava ihanuus, mummoni kertoi sen olevan parikymmentä vuotta vanha karjalanneito, ei vielä kuki, mutta ansaitsee tulla mainituksi. Nyt olisi minun vuoroni pitää tämä yksilö hengissä kunnes on aika antaa se seuraavalle. Saapa nähdä kuka lapsosistani tulee olemaan viherpeukalo.

Tämä ihana lilja aukaisi kukkansa myös. On yksi mummoltani saamista kasveista. Nimeä hän ei muistanut enää. Tämä saa vielä kesän aikana siirron puropenkkiin.

Jalopähkämö kukkii! Se sopii oikein hyvin kivien vierustalle kasvamaan.

Jan Pawel II avasi yhden kukkasen. Se on vienosti piilossa lehtiensä suojassa. Tästä taisi tulla lempparini.

Ja voi murhettani! Pari päivää sitten katsoin, että juhannusruusu kukkii kohta ja ehkäpä sopivasti juhannukseksi. Mutta voi harmitus, kun sehän kukki ja tiputti terälehtensä ennen kuin ehdin edes kuvaamaan. Ja kaikki tämä on tapahtunut ihan tosissaan parin päivän sisällä. On tämäkin....

Onneksi köynnös/pilariruusini Henry Kelsey sen sijaan aukaisi ihanaiset kukkansa! Se on kaunis ja ihanan värinen. Ja nuppuja pienellä on vielä pitkäksi aikaa.

Henry Kelsey eilen availemassa ensimmäistä kukkaansa.

Mukavaa ja aurinkoista juhannusta!