Keittiöpuutarhasta jo satoa

Saapuihan se sadekin tänne meidän konnuille asti. Nyt on mukava istuskella ja kirjoittaa, kun luonto hoitaa kastelua. Kävin tuossa jo hetken piipahtamassa ulkonakin, aivan uskomattoman raikas tuoksu! Tätä olen kaivannutkin. Ennen sadetta ehdittiin touhuta lopulta paljonkin pihamaalla. Päivä oli erittäin tuulinen, joten verenhimoiset ötökät eivät olleet niin pahasti riesana. Eikä ollut ihan niin kuumakaan.

Kuten eilen jo vähän tuumailin, niin keittiöpuutarhasta aamupäivällä aloittelin hommat. Herneet nimittäin ovat kasvaneet jo hyvinkin reippaasti ja tarvitsivat lisätukea. Laitoin niille bambukepit ja juuttinarua. Pakkasyönä kärsineet maissit, joita en ollut jaksanut repiä pois vielä, olivatkin kasvattaneet uutta versoa kuolleen tilalle. Nypinkin siis vain kuolleet osat pois ja annoin niiden jatkaa elämäänsä. Olin kyllä ostanut muutaman uuden tilalle, joten nyt lavassa on 7 maissia. Osa herneistä onkin tukeutunut maisseihin ja ajatukseni näyttäisi siltä kantilta toimivan. Maissit nimittäin ovat kasvaneet tarpeeksi vahvoina. Minusta vain tuntuu, että maissi ei pärjää herneen kasvutahdille, varsinkin nyt, kun ne kärsivät siitä pakkasyöstä.

Ostin myös kuolleiden avomaankurkkujen tilalle uudet. Ne ovat lähteneet hitaasti kasvuun, mutta kyllä se siitä. Avomaankurkun kaverina kasvaa köynnöskrassia. Josko tämä pari tulisi toimeen hyvin keskenään.

Porkkanat ja punajuuret sekä sipulit ovat kasvaneet hurjasti. Näille tein ensimmäisen harvennuksen. En tosin kehdannut harventaa kuin kolmasosan, kun ekaluokkalainen kylvi näitä melko reippaasti. Joskus olen tiheäkasvuisia porkkanoita harventanut rankalla kädellä kerralla ja silloin loput kuolivat parin päivän sisällä. Tuumasin, että jatkossa otan iisimmin ja annan niiden välistä tottua vähä väljempään asumiseen.

Salaattilava näyttää tältä. Retiisejä pääsinkin jo poimimaan syötäväksi asti. Salaatitkin alkavat olla valmiita harvakseltaan tapahtuvaan napsimiseen. Oikeassa alakulmassa on rukola ja sitä on joku ötökkä päässyt syömään reippaasti. Lehdet ovat aivan reikäiset. Lisäksi se alkoi kasvattaa kukkavarsia melkein heti. Olikohan liian kylmä kevät sille?

Perunat ovat hyvin voimissaan. Kärsivät ehkä vähän kuivuudesta nekin. En muistanut sankojen pohjalle tehdä reikiä tai en raaskinutkaan. Joten olen yrittänyt kastella maltillisesti. Nyt täytyi antaa niille vähän vettä, kun osan lehdet alkoivat kipristellä enkä havainnut mitään ötököitä. Tunnin päästä kastelusta olivat jo aivan normaalit. Nyt tosin saavat sitten aika reippaasti vettä lisää!

Kasvihuoneen takana ovat pienet raparperini. Johan näistäkin kohta saisi ekan pikkupiirakan tehtyä. Näiden takana onkin aikamoinen rytökasa ja pupujen ulkohäkkikin odottaa, että nurmi kasvaisi ja joku viitsisi siirtää tuon parempaan paikkaan.

Kasvihuoneeseen oli aivan pakko väkerrellä harsoista vähän suojaa auringolta. Amppelikurkun lehdet kärsivät paisteesta niin, että kellastuivat vähän väliä. Seuraava isompi kasvihuone tuleekin sitten ovi varastolle päin mieluusti. Saa sitten etelän seinustalle fiksusti varjostusverhoja. Tuolla on parhaillaan ollut yli 40 astetta lämpötila vaikka ovi ja ikkuna ovatkin auki. Nyt on pysynyt 30 asteen tienoilla.

Tässä näkyy tuo auringon vioitus, pahimmat ehdin kyllä jo napsia pois. Olivat aivan laikukkaat. Lannoitetta nämä saavat kuitenkin viikottain. Biolanin luomulannoitetta. Tämä tekee harvasen päivä minikurkkuja ja ovat todella hyviä!

Maissit ovat paisuneet hurjasti! Ja amppelikurkkukin sen verran, että piti jo hieman siirrtää ruukkuja kauemmas toisistaan. Vesimeloni rupesi kasvamaan helteiden alettua ja nyt näyttäisi jo kukan aiheita tulevan. Täytyy sitä seurailla, kun tämä pitää pölyttää itse,jotta saadaan vesimeloneja.

Paprika ja chili on tänä vuonna kasvanut aika isoiksi. Viime vuonna jäivät jostain syystä todella pieniksi ja rupesivat tekemään hedelmää heti. Nytkin on ainakin yksi vihreä suippopaprika tuolla puskan takaa löytyi. Tätäkin ruukkua siirsin hieman kauemmas muista. En arvannnutkaan, että kasvihuoneeni sisältö näin innostuisi kasvamaan!

Kurkut yltävät jo omaan tukeensa. Vielä ei ole kurkkuja tulossa, mutta ehkäpä pian saadaan niitäkin. Persilja viihtyy jotenkin ja tilli rupeaa kohta kukkimaan. Persiljaa olen muutavan varren napsaissut leivän päälle. Alkukesästä on ihan parasta laittaa voita ruisleivälle ja muutama persiljan lehti päälle. Muuta se ei minusta tarvitsekaan, joskus tosin laitan kinkkuakin tai kalkkunaa.

Tomaatit kasvavat vankkoina ja tekevät kukkia lisää. Basilikasta en oikein tiedä tykkääkö se olla tuossa vai ei. Ja toinen persiljani vielä miettii kuoleeko kokonaan. Vähän mietin tässä, että taidan jättää kasvihuoneen kumppanuuskasvit sikseen ensi vuonna ja kasvatan kaikki yrtit ruukuissa terassin kulmalla. Basilikaa ajattelin muutenkin kokeeksi ottaa, mutta en oikein osaa käyttää sitä ruuanlaitossa.

Tässäpä niitä, keittiöpuutarhan antimia! Nuo pienet kurkut ovat järjettömän maukkaita. Kuori on yhtä pehmeää kuin sisuskin. Lapset pienintä myöten syövät nämä kyllä heti ja yleensä niitä ei ehdikään edes kuvata. Retiisejä tosiaan poimin lavasta jo muutaman isoimman. Saan salaattiin laitettua niitä erilaista makua antamaan. Muut ei meillä taida noista tykätä. Ovat kuulemma liian kitkeriä.

Loppupäivä menikin isäntää autellessa varaston tuulensuojalevyjen laitossa. Ihan muutamassa tunnissa laitettiin kolmelle seinälle levyt. Alkoi tuokin pytinki näyttää siltä, että se voisi joskus valmistuakin. Tekee aika ihmeitä tuollainen pieni homma rakennuksen ulkonäölle.