perjantai 11. kesäkuuta 2021

Etupihan kastelupäivä

Eihän täällä vettä oikein halua sataa millään. Ja senpä takia välillä on pidettävä ihan kunnon keskitettyjä kastelupäiviä. Eilen aamulla aloittelin etu- ja takapihan ruukuista, jotka saivat samalla lannoitteen kasteluveden mukana. Sitten kannoin kastelukannulla vettä etupihan puille, koska vesiletkuni ei aivan yllä niille. Jokainen puu sai 10l:n kastelukannullisen juurilleen. Tätä tehdessä tosin huomasin, että varsinkin tuomeen oli ilmestynyt valtaisa kirva-armeija. Samoin tammi oli saanut jonkin verran asukkaita. Tämänpä takia käväisin kaupasta hakemassa pätkän letkua lisää, jotta saisin suihkuteltua puut kunnolla latvasta juurelle asti. Nyt minulla on vesiletkua noin 60 metrin verran. Riittää vihdoin puutarhan joka kolkkaan. Niinpä päätin iltasesta aloittaa kunnon peruskastelun puutarhaan. Samalla tuli räpsittyä muutama kuva tämän hetken kukkivista.

Varjopenkki


Etupihan lisäksi kastelin varjopenkin myös. Pieni rajattu alue sai runsaasti vettä niskaansa. Kesäpikkusydämmet ovat kasvaneet kunnon puskiksi ja kukkia on mukavasti. Näistä osan ajattelin jakaa takapihan pitkään penkkiin reunakasveiksi.

Lumipalloheisi on pysynyt yllättävän vähäkirvaisena. Se onkin paljon vastustuskykyisempi varjossa, jossa se nyt on. Muutama kirva siinä on näkynyt, mutta olen sitä parin päivän välein suihkutellut. Nytkin se sai kunnolla vettä niin lehdilleen kuin juurilleenkin. Nuo muutamat kukkapallerot ovat nupullaan ja melkein valmiita aukeamaan.

Kuistin kukkaruukuista siirretyt esikot ilmeisesti tykkäsivät varjopenkin kulmauksesta. Ne kukkivat tyytyväisinä vieläkin. Vasemman puoleisissakin on nuppuja tulossa.

Köynnösruusu on leikkimökin toiselta puolen, ei varsinaisessa varjopenkissä, mutta kävin kurkkaamassa sen tilannetta samalla ja nappasin kuvankin. Se on kasvatellut versojaan ja yltää kohta tukiristikkoon. Nuppujakin näkyi olevan jo muutama, eli pääsen nauttimaan jossain vaiheessa kukinnastakin.

Vielä kuva toiselta suunnalta. Köynnösruusu jää orvokkipadan taakse. Orvokit ovat kasvaneet hyvin, toivottavasti kukkivat tänäkesänä! Ja etualalla pensasruusu kehittelee uutta kasvua pikkuhiljaa. Siinä en vielä huomannut nuppuja.

Metsäpuutarha


Metsäpuutarha alkaa liiterin nurkalta mustikkapenkillä. Viiden sijasta niitä on siis enää neljä. Kaksi niistä on aloittamassa kukintaa. Istutin nämä kaksi kukkijaa tänä keväänä, mutta ne olivatkin isompia taimia kuin viime syksyn istuttamani. Saa nähdä tuleeko niihin jopa mustikoita maisteltavaksi.

Metsäpuutarhan toisella reunamalla alppiruusu Pekka on avannut kukkansa. Se ilahdutti näin ensimmäisenä kesänään yhdellä kuukkaruusukkeella. Tämäkin on muuten suunnilleen 30m pitkä alue, keskellä vielä tyhjää ja saattaa jäädäkin, jotta traktorilla pääsee puita halkomaan alueen taakse.

Haagakin availee omiaan. Tänä vuonna ei suurta kukkapaljoutta näissä näe, mutta näistäkin nautitaan! Alppiruusu Kristiina ilmeisesti ei halunnut kukkia tänävuonna vaan aloitti versojen kasvattamisen sen sijaan. Ehkäpä siis ensi vuonna.

Löytyy metsäpuutarhasta muitakin kukkijoita. Metsätähdet ja oravanmarjat kukkivat somasti metsämaan ja nurmikon yhdyskohdilla. Toivoinkin, että metsän kasvusto levittäytyisi hieman nurmikolle päin ja siitä rajasta tulisi hieman häilyvämpi. Se pehmentäisi hieman etupihan muuta suoraviivaisempaa rajausta soran ja nurmikon välillä.

Muutamat iirikset ovat alkaneet kukkia. Nämä olisi tarkoitus siirtää liljapenkkiin ilahduttamaan. Hyvä etteivät ole suutahtaneet tuolla metsän keskellä.

Kevään mysteerikasvi, lehtosinilatvaksi tunnistettu, kukkiikin valkoisin kukin.
Muutama akileija on selvinnyt ja nupullaan myös. Sen ympärillä on muutama yksilö jotain erittäin hanakasti leviävää kukkaa. Pienikin juurenpala toisen kasvin seassa ja varmasti lähtee kasvamaan! Nyt en vain saanut enää nimeä päähäni. Tätä oli minulla vuokra-asunnon kukkapenkissä värimintun kaverina. Väriminttuakin pitäisi tuossa lähellä olla, jos ei ole kuollut sitten.

Muu etupiha


Toisella puolen pihaa juhannusruusut ovat lähteneet ihan kivasti alkuun. Tämä kaveri on kasvanut hillitymmin, mutta tekee jo nuppuja kukkiakseen.

Keskimmäinen ei oikein ole kunnollista kasvua aloittanut, eikä näkynyt nuppujakaan.
Talon puoleisin taasen on päättänyt ottaa kasvuspurtin ja on nyt jo erittäin rehevän näköinen. Tässäkään en huomannut nuppuja, joten se ilmeisesti haluaa tänä vuonna vain kasvaa isoksi.

Tammenlehdet ovat vielä pienen pienet. Osa oli pahasti käpristyneetkin kirvojen vaikutuksesta. Näytti siltä, että sain suurimman osan pois tällä kertaa. Täytyy hoidella näitä uudestaan huomenna. En aio käyttää myrkkyjä, vesisuihku saa riittää. Varsinkin, kun näin tänään useamman leppäkertun tontilla. En vain ehtinyt saada niitä kuvaan. Niillä riittääkin syömistä nyt.

Purppuratuomessa en havainnut kirvoja lainkaan. Se on muutenkin lähtenyt kasvuun erittäin hyvin ja on ihanan terhakan näköinen. Hieman hentoinen vielä. Tykkään sen maltillisesta purppuranväristä lehtien alapuolella!

Tuomi vähän lerputtaa osaa lehdistään. Ne olivatkin aivan täynnä kirvoja. Suihkuttelin sitä huolella ja pitkään. Illalla se näytti jo innostuneet reippaasta suihkusta. Nyt, kun letkua riittää, saavat nämäkin parempaa huomiota kuivien pätkien aikaan. Isäntä sanoi, että sunnuntaina tulee ehkä vettä. Tosin ei luvannut kovin paljoa silloinkaan. Etupihan nurmikkokin sai aimoannoksen vettä eilen. Laitoin ihan sadettimen vielä rullamaan molemmin puolin pihaa. Se on melko pieni, mutta kastelee sopivan levyisesti kapean nurmikko alan. Siirtäähän sitä piti useampaan kertaan, mutta siinä välissähän ehti hyvin kuvailla ja touhuta muuta kevyttä hommaa. Tänään olisi vuorossa vastaava käsittely takapihalle, jotta nurmikko ei aivan kuolisi pois!

Aurinkoa päivääsi ja mukavaa viikonloppua!

2 kommenttia:

  1. Kiva katsaus puutarhasi eri alueisiin.
    Pikkusydämet ovat siitä ihania, että ne aloittavat kukintansa aikaisisin ja jatkavat myös yhtäjaksoista kukintaansa koko kesän.
    Lumipalloheisi pitääkin puolivarjoisesta kasvupaikasta. Aikoinaan istutin ensimmäisen oman lumipalloheiteni aurinkoiseen paikkaan ja se kitui siinä vuosikaudet saaden runsaasti kirvoja riesakseen. Siirto uuteen varjoisampaan paikkaan sai sen kasvamaan ja kukoistamaan.
    Mukavaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli kotona lumipalloheisi paraatipaikalla keskellä pihaa, hyvinkin aurinkoisessa paikassa. Se oli aina myöskin täynnä kirvoja. Alkuun ajattelinkin, etten halua pensasta juuri siksi ikinä omaan pihaan. Mutta silmiini osui tänä keväänä teksti, missä kerrottiin, että se kannattaa ehdottomasti istuttaa puolivarjoon. Ei siis missään tapauksessa aurinkoon. Ja niinpä meille tulikin yksi 😊

      Poista

Katsotuimmat