torstai 2. toukokuuta 2024

Vapaapäivien puuhia

Säät lämpeni ja hommat alkoi! Ei meinaa ehtiä edes postauksia kirjoittamaan, mutta nyt vappupäivän jälkimainingeissa ajattelin ottaa pienen lepo hetken sohvalla ja raapustella koostetta alkuviikon kuulumisista. Lämmin sää sai loputkin kevätsahramit putkahtelemaan kukkaan yksitoisensa jälkeen ja nyt alkaa näyttää jo paljon paremmalle kukkapenkissä. Toki edelliseen kevään kaunista kukkapolkua ole vielä kehittynyt ja epäilenkin osan kevätsahrameista hävinneen. Pörriäiset kyllä nauttivat näistäkin yksilöistä ja eilen tulikin ihmeteltyä pienempien kanssa isoja kunungatarkimalaisia. Päivä meni oikein rattoisasti pihalla eikä sieltä meinannut joutaa edes syömään!

Itse aloitin vappupäivän ulkoiluja puolen päivän tienoilla istuttamalla kaikki hankkimani tai kasvattamani daaliat niiden varsinaisiin ruukkuihin. Siemenestä kasvatetut laitoin pienempiin saviruukkuihin ja pistokkaat ja yllä oleva kuvan daalia pääsivät noihin vaaleisiin muoviruukkuihin. Daalia on Hankkijalta ostettu 'Neon Flair'. Alla on Viherpeukaloilta tilatut ja heidän sivuiltaan lainatut kuvat daalioista, joita tuli jokaista kolme kipaletta, joten ne istutin isompiin saviruukkuihin. Kaksi niistä jäi kasvihuoneen molemmin puolin ja yhden kiikutin terassin edustalle. Ajatuksissa on taas vähentää ruukkuja ja kesittää kasvit isompiin ruukkuihin, mutta saapa nähdä miten taas käy!

Vasemmalla 'Creme de Cassis', oikealla ylhäällä 'Happy single Wink' ja alhaalla 'Edge of Joy'
Kasvimaan kunnostin kesäkuntoon ja lisäilin multaa. Sain jopa hankittua pari lavakaulusta lisää ja nyt kasvimaa on siltä osin valmis! Laitoin daalioiden kanssa puuhaillessa myös perunat multaan. Pikkuisäntä oli mukana laittamassa perunoita sankoihin. Sangoista kolme laitoin kasvihuoneeseen ja neljä jäi kasvihuoneen vierelle. Sitten kuopuksen kanssa istutettiin kahteen kasvilavaan perunat ja silti jäi pussista vielä ylimääräistä. Jos tänään vielä ehtisi vaikka porkkanan kylvää. Porkkanasta puheenollen, idätys koe omilla porkkanoilla tuotti 100% itämisen, mikä on sangen ihastuttava luku! Mutta siitä sitten lisää myöhemmin. Kasvihuoneeseen kiikutin daaliat ja tomaatit jo sunnuntaina ja toivottelin niille hyviä vointeja. Ihan hyvin ovat säikähdyksestä selvinneet ja näyttäisi asteet pysyvät plussalla mainiosti vaikka vähän käykin pakkasella yöllä.

Intouduin myös lähtemään ylläpitoviljelijäksi Maatiaiselle ja tänä vuonna olisi tarkoitus kokeilla kasvattaa siemenkeruuta myöten myskikurpitsa 'Arabatia', kuituhamppu 'Virpiä' ja myskimalva 'Pielavesi' -lijiketta. Ensimmäinen ongelma tuli 'Arabatin' kanssa, sillä se ei saa risteytyä muiden kurpitsojen tai kurkkujen kanssa. Näinpä päätin tehdä pihamaan reunalle vähän syrjäiseen, mutta lämpimään ja tuulensuojaisaan paikkaan varakasvimaan! Pikkuisännälle se on nyt salakasvimaa, kun menin semmoisen eilen heittämään ilmoille. Kuten yläkuvasta näkyy alue on muutaman vuoden ollut aivan villinä ja heinittynyt. Tämä salapuutarha saa nyt olla tosiaan pikainen varapaikka. Haravoin hienät alueelta vähemmälle, kippasin pari kottarillista hiekkaa alle ja laitoin juuriestekankaan ja vielä vähän hiekkaa päälle. Kaverilta sain "vähänkäytetyt" lavat siihen ja haravoidut heinät laitoin vielä laatikoiden pohjalle. Sitten vielä multaa ja ne ovat valmiita ottamaan vastaan myskikurpitsan ja kuituhampun hellään huomaansa. Myskimalva taasen pääsee etupihalle tuomien alle ja toivon että se riittää estämään sekoittumisen omiin olemassa oleviin myskimalvoihin.

Salakasvimaa multaa vaille valmis.
Ohessa intouduin vielä jatkamaan varjopenkin reunan ehostusta, johon tuli soraa ja pajuaita. Oikeassa reunassa tuli kivi vastaan ja pian huomasinkin sen olevan laajemmaltikin ihan pinnassa. Päätin kaivaa sen esiin ja siitä tulikin kivannäköinen. Lisäksi helpottaa nurmikon ajoa, kun kivi ylettyi aina leikkimökin murskealueelle asti. Pajuaita ei onnistunut aivan niikuin ajattelin ja täytyykin laittaa varastosta sen taakse vielä nurmikonreunanauhaa ennenkuin rupean kohottamaan aluetta mullalla. Tähän onkin tulossa lisää kasveja ja sitten sen pitäisi olla siltä osin valmis. Se melkein olisikin ensimmäinen oikeasti loppun viety alue puutarhassa!

Tässä näkyykin paremmin tuo kivi, vähän sadevettä vielä niin multa lähtee peittämästä punertavaa röpöläistä kiven pintaa. Penkin jälkeen innostuttiin pikkuisännän kanssa vielä siistimään nurmikonreuna leikkimökin ympriltä ja kyllä tuli siistiä. Hedelmä- ja marjatasanteelta aloittelinkin jo alkuviikosta reunan siistimistä ja tänään varmaan illasta pitäisi jatkaa kohopenkin kanssa taikka etupihalta. Toisaalta voisi ottaa etupihan ensin, sillä meinasin kohopenkin reunaan tehdä myös parinkymmenen sentin kaistaleen soralla, joten siitä lähtee vähän reilummin. Alkaa näillä hommilla täyttyä viimein kavimaan takana monttu, ja kohtapa pääsen tekemään sinne monivuotisten kasvien kaukalon ja ehkä vielä sen köynnös seinänkin!

Nyt toivottelen aurinkoista toukokuun alkua ja lähden taas puutarhaan kuokkimaan!

6 kommenttia:

  1. On niin hienoa päästä puutarhapuuhissa kunnolla työn touhuun. Hyvältä näyttävät projektiksi ja ihanan näköisiä daalioita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! 😊 Tänä keväänä jotenkin yllätti, miten helposti ja joutuisasti hommat ovat edenneet puutarhassa, kun vaan lähtee tekemään 🤭 olen viikossa saanut tehtyä asioita, joita olen pari vuotta miettinyt 😅 😂 Toisaalta lapset ovat isompia eikä heitä tarvitse olla koko ajan paapomassa, vaan touhuavat mukana tai leikkivät omiaan 🤭 ehkä siinä yksi syy joutuisuudelle

      Poista
  2. Sielläkin on ahkeroitu. Varjopenkin pajureunuksesta tuli oikein kiva. Punoin joskus tuoksuvatukasta reunukset kasvimaalle ja vaikka sekään ei aivan tiivis ollut, multa pysyi sisällä yllättävän hyvin. Jälkeenpäin tuli vasta mieleen, että olisi kannattanut kokeilla laittaa kerros pikkukiviä punoksen ja mullan väliin, niin reunus olisi saattanut kestää vähän pidempään hyvänä. Jos et ole vielä laittanut reunanauhaa, niin kokeilepa vaikka pienelle pätkälle, kuinka sellainen ratkaisu toimisi. Olisi ihan kiva kuulla kokemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! 😊 Minä ehdin kuin ehdinkin laittaa ennen mullan lisäystä reunanauhan tuohon 🤭 enpäs osannut ajatella, että tosiaan voisi pitää pidempään hyvänä! Laitoin sen, että multa ei karkaa väleistä 😂 Nyt onkin hyvä vertailla, kun aiemmin tekemäni pajuaidan pätkä oli puoliksi jo mennyt tosi huonoksi ja jouduin aloittamaan sen uusimisen myös 🙈 ja siis ihan vain vuodessa!

      Poista
  3. Minkälainen pajuaidasta sitten piti tulla? Tuo on kyllä minun mielestäni tosi hieno. Mikä on kevätsahrami? Te daalioitten kasvattajat olette kyllä viitseliäitä. En edes yritä onnistua niiden kanssa, jotenkin tuntuvat aivan liian haastavilta. Puutarhanhoidon tekeminen yhdessä lasten kanssa on ollut itselleni valtavan antoisaa. Kipinä on tarttunut ja nykyään harrastus on todellakin yhteinen. Ei tarvitse anella apua, vaan yhdessäolo on kaikkien mieleen. Kivet tuovat hienoa vaihtelua pintoihin ja varaa varmastikin kivasti lämpöä kevätauringolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun ajatukseni oli siis paljon tiiviimpi pajuaita 😅 mutta voi olla, että sisäinen kriitikkoni on tällä erää ollut liian kriittinen 🤭 Laitoin kuitenkin reunanauhaa mullan ja aidan väliin ettei multa valu penkistä pois 🤭 Ja tulipa siinä toinenkin hyöty todennäköisesti kuten Minna tuossa edellä mainitsikin.
      Kevätsahrami on suomenkielinen nimi krookukselle 😊 Minäkin taisin mieltää daaliat hankaliksi alkuun, tai ehkä ne ovat sitä edelleen, jos ne istutetaan maahan. Maasta en tykkää niitä kaivaa ylös syksyllä. Ruukuissa ovat helpompia, sillä ei ole mahdottomuus nostaa daalia ruukkuineen päivineen sisälle kuivumaan. Olen saanut ne jopa talvehtimaan niissä ruukuissa, jolloin ei tarvitse myllätä mukuloita ylös ollenkaan. Näissä saviruukut ovat hyviä, kun kuivavat nopeasti kauttaaltaan 😊
      Ja yhdyn sanomaasi, perheen kanssa ulkona puuhastelu on aivan huippua ja on ihanaa, kun jälkipolvia kiinnostaa aidosti hommat!

      Poista

Katsotuimmat