Metsäpuutarha

Tänä keväänä en ole oikein osannut keskittyä kevätkukkien putkahteluun edellisten vuosien tapaan. Jotenkin arvelen siihen liittyvän isännän papan pois meno. Hän vieraili meillä joka kevät, ja kesälläkin useammin, ihastelemassa puutarhani kukkaloistoa. Nyt nuo kaikki tuntuvat hieman valjuilta. Minua on myös harmittanut krookuksien huonompi kukkavuosi meillä. Täytyy varmaan koittaa paikata sitä uusilla sipuleilla. Noh, sen sijaan olen keskittynyt pitämään alueita siistinä ja rakentamaan uutta.

Metsäpuutarhan polun alku.

Ajattelin käydä metsäpuutarhan kimppuun vähän myöhemmin, mutta muutaman sattuman kautta se myöhemmin tulikin vähän aikaisemmin. Ihastuin Viherpeukaloiden valikoimassa olleeseen 'T-Rex' kuunliljaan. Dinot kun ovat meillä aika kovassa huudossa juuri nyt. Tilasin siis paketin, eli 3 kappaletta, niitä ja samalla myös kotkansiipiä, valtikkanauhuksia, tarhaillakkoa ja kiinanlaikkuköynnöksen. Ne kaikki ajattelin metäspuutarhaan ja sormet tietenkin syyhysivät päästä ne istuttamaan. Tämä ei kuitenkaan ollut se kipinä, joka sai minut ahertamaan. Olin nimittäin viikonloppuna esittelemässä yritystäni Kevät versoo uutta -tapahtumassa täällä kotipitäjässäni ja siellä oli kiva vanha rouva myymässä puutarhansa taimia. Mukaani nappasin ison ruukullisen vaaleita varjoliljoja, valkovuokon, narsissivuokon ja itselleni täysin uuden tuttavuuden sikkiminesikon. Rouva sitä kehui ja sanoi, ettei sellaista ihan heti tule kuulemma vastaan. Sikkiminesikon kukat nousevat jopa 80cm korkeuteen ja se kukkii loppukesästä, puolivarjon kukka ja mielellään kosteahko maa. Viimeisen vaatimuksen kanssa hieman arveluttaa, mutta toivon että se viihtyisi.

Aloittelinkin jo aikaisemmin haravointijätteellä polkua metsäpuutarhaan. Nyt päädyin kuitenkin päällystämään sen kuorikatteella. Tässä olikin pohtimista, sillä mietin laittaisinko myös istutusalueet kuorikatteella vai jättäisinkö sittenkin polun laittamatta ja vain istutusalueet. Päädyin tähän ratkaisuun ja mielestäni se on täällä 'metsässä' hyvä. Kuvassa oikealla alhaalla on kotkansiipi ja valtikkanauhus vierekkäin ja keskellä pikkuisessa multa läntissä on tämä sikkiminesikko. Se sai mukavan syvän koloisen itselleen, jossa on muhevaa multaa sille reippaasti. Vasemmalle tuli isohko istutusalue, kun lapion reippaana vanhan multakasan jämät tasaiseksi. Eihän se ole odottanut hajoittamista kuin neljä vuotta, tai ehkä vain kolme.

Tasattu alue kokonaisuudessaan. Vasemmalla on hieman kituliaasti kasvava syyshortensia kahden männyn välissä. Kiinanlaikkuköynnös pääsi toisen männyn viereen ja olisi kiva, jos se innostuisi kasvamaan sitä pitkin. Sen selviytyminen täällä on toki hieman epävarma, mutta toivotaan parasta. Tässä on sitten ne 'T-rexit' tai kaksi niistä ja kotkansiipiä, valtikkanauhus, narsissivuokko ja valkovuokko tuolla taka-alalla. Niin ja ne varjoliljat sijoitin tuohon lähelle keskiötä. Haaveilin jostain punalehtisestä isosta pensaata tai pikkupuusta, joka olisi myös vähän erikoinen, mutta en ole vielä löytänyt sopivaa. Saa heitellä ideoita, mikä voisi meillä mennä!

Polku päättyy toisteiseksi tuollaiseen levähdysympyrään. Tavoite on jossain vaiheessa, ei ehkä tänä kesänä, jatkaa polkua tuolla taka-alalla häämöttävän kivikasan luo ja sieltä oikea reunaa takaisin päin. Tässä oikealle istutin kuunlilja 'T-rexin' ja kotkansiiven. Vasemmalla takana häämöttää alppiruusu 'Pekka', lasten suosikki. Jotain epämääräisiä juurakoitakin löytyi multakasan jäämistä ja en ole aivan varma, mitä sinne on jäänyt valeistutuksista huomaamatta. Jos ne tänä vuonna kasvaisivat ja kukkivat, niin ehkä sitten saan selkoa. Laitoin ne nimittäin tasatun alueen renamalle, ei ihan näy kuvassa vasemmalla alhaalla.

Metsäpuutarhan alku levähdysympyrältä kuvattuna.

Tässä etureunalla ovat siis mysteerikasvit kasvamassa. Samaten ajattelin sen punertavalehtisen pikkupuun tuohon vähän mäntyjen väliin, mutta kuitenkin hieman tämän reunan suuntaan. Sen ei tosiaan tarvitsisi kasvaa kuin pari kolme metriä korkeaksi maksimissaan.

Vielä yhdestä kuvakulmasta. Illakot tuli enimmäkseen tähän etualalle, yksi taisi mennä tasatun alueen takareunaan tästä katsottuna. Nyt kun taimet on saatu maahan, niin ei olekaan enää niin kiire tämän homman kanssa. Tai no se pikkupuu/pensas ja muutama keijunkukka voisi olla ihan kiva istuttaa vielä tänä kesänä, mutta saa nähdä. Tämän projektin jälkeen minulla olisi tarkoitus keskittyä kitkentähommiin, kohopenkki ehti viime vuonna täyttyä rikkaruohoista, kun syksylläkään en päässyt niitä nyhtämään kipeiden nilkkojeni takia. Mutta ehkäpä siinä sivussa tulee napsittua kevätkukkasistakin kuvia!

Tältä erää, mukavaa viikonloppua!