Kasvatuskuulumiset

Hurahdin tuossa jokin aika sitten yrtteihin tai ehkä minulla niitä olisi ikkunalla ollut aiemminkin, mutta jokainen kokeiluni on loppunut yrttien kuolemaan tai haisevaan multaan kasteluongelmien vuoksi. Tällä kertaa olen saanut nämä viihtymään ilman hajuja jo useamman viikon. Tämän kokeilun innostus lähti kasvusammalesta ja ainakin toistaiseksi on mennyt hyvin. Minulla kasvaa salviaa, persiljaa, minttua, tilliä, timjamia ja rosmariinia. Olen käyttänyt niitä vähän ruuanlaitossa, jonkin verran leivän päällä ja aika säännöllisesti juomaveden seassa. Aiemmin en oikein muistanut juoda tarpeeksi ja pelkkä hanavesi ei aina maistunut. Jännä että muutama yrtin oksa vesikannussa parantaa makua jo tarpeeksi ettei veden juominen tunnu pakkopullalta. Pääasiassa käytän minttua, mutta olen kokeillut myös rosmariinia ja timjamia. Rosmariini mansikoiden ja sitruunaviipaleen kanssa on muuten hyvää!

Esikasvatuksissa tomaatit kasvavat sopuisasti korkeutta. Pari näistä jumittaa edelleen pienenä, mutta kyllä ne sieltä vielä nousevat. Yksi tomaateista on hypännyt hurjaan vauhtiin ja muita puolet isompi. Luffa kasvoi alkuun todella hitaasti, mutta kolmannen lehden ja ensimmäisen kärhin myötä se on tainnut tuplata kasvuvauhtinsa. Täytyy kohta ruveta miettimään sille jotain isompaa tukea, sitä se varmasti tarvitsee ennen kuin pääsee ulos asti. Aivan vasemmassa laidassa näkyy kurkut ja vesimeloni,jotka kasvavat aika kivasti. Taimet vähän venyivät alkuun, mutta nyt kasvu on tasaantunut varsinaisten lehtien myötä. Sitten laitoin muutaman kuolleen taimiruukun tilalle Kodinkukilta tilaamani laventelit, ne jotka ovat vielä hengissä. Pesuhuoneen ikkuna on etelään päin, joten nämä kyllä tykkäävät olla tuossa. Metsä vähän varjostaa osan aikaa, niin ei puolenpäivän aurinko paahda liikaa.

Tuoksuherneet alkavat viimein itää. Melko epätasaisesti, mutta itääpä nyt ainakin osa jo.

Tsinniatkin kasvavat. Omituisesti osa tuolla paakkujen välissä, onkohan kylvökäsi tärissyt.

Kodinhoitohuoneen ikkunalla kasvaa kaikki ihan mukavasti. Morsiusharso alkaa olla koulimiskelpoinen ja isokellon simenetkin ovat jo itäneet. Valkosipulit ovat ainakin toistaiseksi hengissä. Yhteen väliin meinasivat kehittää pientä hometta juurelleen, joten voipi olla että nämä eivät ihan loppuun asti tule kasvamaan. Ja tajusin myös, että ovat aika ahtaasti tuossa. Toisaalta nämä pitäisi olla melko helpot vaihtaa omiin purkkeihinsa, kun tuo materiaali on hyvinkin irtoisaa. Mansikan taimet kasvavat edelleen melko hitaasi, onkohan se ihan normaalia?

Keittiön ikkunalla mansikat ja yrttiruukku. Sekä vanhimman lapsen rairuoho ja tuoksuherne.

Toisella sivustalla on neilikoita, kaupasta ostettu salvia ja yrttejä sekä toiseksi vanhimman vesimeloni.

Työhuoneessa alkaa olla kaaos. Ikkunalla on neilikat, kait ne pientä kasvua saavat aikaan. Kodinkukkien taimista osa on alkanut tehdä tasaisesti uutta, osa taas vielä juurtuu ilmeisesti. Kaaleista tuli honteloita hiippoja, mutta kaippa ne voi istuttaa huoletta syvempään. Alkuun olin varma, että kylvöissä tuli ajatuskatko, kun yhdestä ruudusta kasvoi viisi tainta ja muista ei mitään. Nyt kuitenkin on muistakin tullut vähän, joten varmaan vain lipsahtanut useampi siemen yhteen paakkuun. Daaliatkin alkavat tehdä pikku hiljaa varsinaisia lehtiään. Mutta tosiaan en oikein osaa sanoa, miksi nämä kaikki tuntuvat kasvavan niin nihkeästi ja hitaasti. Toisaaltahan se ei haittaa, kun ulkona on vielä paljon lunta ja yöpakkasia, kuitenkin se vähän hämmentää joidenkin kohdalla.

Tältä näyttää meillä tällä hetkellä. Kuvat on otettu 17.4.22. Kasvihuoneen ympäriltä on aika tehokkaasti sulanut lunta pois ja nyt ihan viime viikolla on ruvennut kasvilavatkin pilkottamaan. Lunta on kuitenkin vielä monessa kohtaa vähintäänkin polveen asti ja enemmänkin, jos on päässyt kinostumaan talven aikana. Eräs myrskykin oli heittänyt kasvihuoneen tuuletusikkunan paikoiltaan. Onneksi löytyi läheltä eikä ollut rikki. Ilman tuota ikkunaakin oli meillä silloin kasvihuoneessa 18 astetta lämmintä, kun aurinko paistoi. Tuntui aika hurjalta, miten auringolla voikaan olla voimaa lämmittää niin paljon jo.

Kivipenger alkaa pilkottaa yhä enemmän, mutta lunta on edelleen aivan hurjasti. Omena puita kävinkin jo vähän sipaisemassa saksilla. Eipä niissä nyt ollut paljoa napsittavaa. Josko tuo juurtumisvaihe alkaisi olla niiltä jo takana päin ja alkaisivat keskittyä enemmän maanpäälliseen kasvuun jo.

Ja ihanaa vihreyttäkin alkaa pilkistää kivien lomasta, kun lumi pikkuhiljaa sulaa pois. Korjatkaa, jos olen väärässä, tässä muistaakseni sammalleimua ja patjarikkoa. Tuntuu kivalta, kun viimein on puutarhassa enemmänkin seurattavaa keväisin! Tulppaaneja tuskin penkereen vierustaan kasvaa, ne taisivat kärsiä kuivuudesta viime kesänä, mutta jännään säilyivätkö krookukset hedelmäpuiden alla tähän vuoteen. Vaikkakin niitä ilmeisesti orava kävi nykimässä ylös maasta kesän aikana.

Pienenä piristyksenä yksi alppiruusukin näkyy viimein! Josko lumi päästäisi pian muutkin otteestaan. Vaan pitäisiköhän tuo nyt käydä vähän suojaamassa. Eihän siihen onneksi paljoa aurinko paista, aamupäivästä jonkun aikaa ja illasta sitten uudestaan. Tällä viikolla pitäisi lämpötilojen kivuta aikas korkealle, joten josko nuo lumet saisi sitten kyytiä. Hitaasti ovat nimittäin vajuneet kymmenen asteen päivälämpötiloista huolimatta. Nyt onkin jännä nähdä paljonko seuraavan viikon aikana tapahtuu!

Näillä aatoksilla toivotan aurinkoista viikkoa!