No hupsista, tämän postaus piti tehdä vähän aiemmin, mutta kiireiltäni ja sairastellessa unohdin. Blogini saavutti helmikuun 22. päivä 2 vuotta. Kaksi vuotta olen rakentanut puutarhaani ja reilut neljä vuotta siitä, kun nappasin tämän ensimmäisen kuvan. Taka-alalla näkyy suuret haavat, joita katselen joka päivä olohuoneen ikkunasta. Oikealla on nuoremmat haavat, ne rajaavat etupihaamme. Taisi olla kesän 2019 kuuminta aikaa, kun kaadoimme isännän kanssa puita talon tieltä. Nyt ynnään vähän, mitä kaikkea on parissa vuodessa puutarhassa tapahtunut.
2020 syksynä pihamme oli jo pohjaltaan valmis. Etsiessäni näitä kuvia tajusin, että olen jättänyt etupihan hyivn vähälle huomiolle. Niin kasvien kuin kuvaamisenkin puolesta. Paitsi viime syksyä, jolta löytyy useampi kuva istutuksista, mutta mitään isompaa kuvaa en tämän jälkeen ole ottanut. Se täytyy tänä vuonna korjata!
Ajatatella, että katselin tätäkin näkymään yhden kesän ajan kiltisti ja odottaen, ihan ilman valituksia ja isännän hätistelyä. OIkein naurattaa muistella tuota kesää, kun tuntui ettei pihalla ollut yhtään mitään tekemistä! Nytpä siellä ei mitään muuta olekaan kuin tekemistä. Tämäkin on vuodelta 2020. Pihamaan leveys oli vain pari metriä tulevaa terassia leveämpi eli noin kuusi metriä pikkuterassilta ja noin 8 metriä talonseinästä mitattuna. Nykyään se on reippaat 15m.
Edeltävän kuvan kiviröykkiön päältä kuvattu kuva. Eipä näy merkkiäkään marjapensaista tai omenapuista. Kaivurilla oli melkoinen homma täyttää tuota mäkeä ja hävittää kivi- ja maakasat.
Omalta maalta kaivetun mullan levittämisen jälkeen. |
Takapiha on tosiaan ollut suuressa myllerryksessä niin istutusten kuin rakennettavien alueiden suhteen. Patio oli ihana suuri saavutus viime kesälle. Tälle kesälle olisi luvassa avoterassi ja yrttipenkki kuvan vasempaan reunaan. Voi sitä työnmäärää edelleen! Isäntä odottaa kovasti näkevänsä, miten nurmikko kasvaa nyt, kun siinä on melkein 20cm multaa. Viime vuonna se oli vielä hyvin kituliasta ja mullan lisäyskin tuli melko myöhään kesällä.
Omalta maalta kaivettu multa tamppaantui tiiviiksi kerrokseksi ja sen saaminen ilmavaksi oli aikamoinen temppu. Tosin jälkikäteen tajusin, että olisi vain pitänyt odottaa seuraavaan kevääseen ja luonto olisi tehnyt puolestani sen. Anopilta saadut kuunliljat istutuin jo tässävaiheessa hulevesiputkien viereen. Ajatukseni purosta ja pienestä lammesta alkoi kehkeytyä varhain.
Puro viime kesältä enne kuin aloin sitä taas kerran uudistaa. Se varmasti runsastuu tälle vuodelle ja odotan sen vielä hieman selkiytyvän tästäkin. Ja sen puutarhasillan haluan ehtiä tehdä keväällä!
Alatasanne suuressa myllerryksessä! |
Huomenna ollaankin jo maaliskuussa ja kevät tuntuu olevan aivan ovella.
Mukavaa kuun vaihdetta!
Ensinnäkin onnea kaksivuotiaalle blogillesi.
VastaaPoistaTällaiset postaukset ovat lukijalle todella mielenkiintoisia ja kivoja. Kuvien avulla näkee hyvin pihan kehittymisen ja muutoksen alkutilanteesta. Itse harmittelen usein sitä, ettei omasta puutarhasta tullut alkuvaiheessa otettua tarpeeksi kuvia. Aina kun oli olevinaan vain kiire tekemään odottavia puutarhatöitä.
Mukavaa ja aurinkoista viikonjatkoa.
Kiitos! 😊 Tuttu tunne tuo 😅 viime kesänä tuntui ettei juuri haluaisi käyttää aikaa kuvaamiseen 🤭 mutta tuli niitä kuvia sitten kuitenkin otettua 😄
PoistaOnnittelut synttärisankariblogille!
VastaaPoistaYhdyn Kruunuvuokon kommenttiin. Alussa kannattaa ottaa runsaasti kuvia, sillä myöhemmin on itsellekin mukava nähdä muutokset. Oman pihan alkuvuosien kuvat ovat aivan liian vähäiset.
Paljon olet jo saanut pihaa ja puutarhaa rakennettua. Kiva nähdä, mitä taas tuleva kesä tuo sinne.
Mukavaa maaliskuuta sinulle!
Kiitos! 😊 Ensi kesälle onkin pitkä lista 🤭 saa nähdä mitä kaikkea siitä saa tehtyä 😄
PoistaOnnea kivalle kaksivuotiaalle! Kannattaa välillä tehdä näitä ennen-jälkeen-postauksia. Sen lisäksi, että ovat lukijalle mielenkiintoisia, niistä on itselle valtavasti iloa jälkeenpäin. Ei sitä aina itse muista, mistä lähti aikanaan liikkeelle ja miten paljon työtä on missäkin vaiheessa tehnyt. Kuvista kaiken näkee selkeästi ja huomaa, ettei ole tehnyt turhaa työtä.
VastaaPoistaAurinkoista maaliskuuta!
Kiitos! 😊 Tätä tehdessä hahmottui hyvin itsellekin, miten paljon muutoksia on tullut 🤭
PoistaItellä sama tilanne, että vastikään havahuin huomaamaan muutoksen pihalla. Suurelta näyttää sun työstettävä tontti, on ainaki mahdollisuuksia täynnä. Voin samaistua tunteeseen, että joka nurkkaa haluais/pitäs rapata. Kesä on vaan niin lyhyt! Tuo teidän betonilaattapatio on kauniin muotonen :)
VastaaPoistaKiitos! 😊 Tontti tosiaan on iso, täällä syrjäseudulla on niin helppo saada iso tontti 🤭
PoistaOnnea kaksivuotiaalle blogille . Minusta olette saanut todella paljon aikaiseksi . Tuo teidän alatasanne on ihana ja mitkä mahdollisuudet laittaa esimerkiksi matalia havuja ja perennoja noiden kivien väleihin . Aurinko alkoi paistamaan ja sai minut niin hyvälle mielelle sehän lupaa kevättä . Hyviä suunnitelmia sinne .
VastaaPoistaKiitos! 😊 Minäkin olen ihastellut aurinkoa, se saa niin hyvälle tuulelle ja swn lämpö lupailee kevättä!
PoistaMitenköhän minulta on mennyt tämä postaus ihan ohi. Onnea 2- vuotiaalle blogillesi ja olen samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa; muutosten seuraaminen on kiinnostavaa ja kannattaa kuvata niitä alkuvaiheen tilanteita, jotta saat nähtyä ’ennen ja jälkeen’ muutokset vuosien saatossa. Minulta puuttuu nämä kuvat, oikeastaan löytyy vain kuvia, missä on kuvattu ihmisiä ja taustalla näkyy jotain puutarhastakin, mutta ei sellaisia kuvia oikein voi blogiin laittaa.
VastaaPoistaNäissä tämän jutun kuvissa näkyy jo hyvin, miten paljon olette saaneet aikaan, siitä vain eteenpäin ja pikkuhiljaa saa aikaan monenmoista ihanaa!
Kiitos! 😊 Tämän postauksen jälkeen odotan ihan into pinkeänä kevättä ja uusia edistymisiä 😊
Poista