perjantai 17. kesäkuuta 2022

Ihania kesän yllättäjiä!

MIkähän vuokko tämä on?
Ajattelin tehdä tämmöisen jutun pihani yllättäjistä ja sitkeistä sisseistä. Vaikka lunta oli todella paljon talvella, oli se silti ilmeisen haastava joillekin kasveille. Vähäinen routa meidän alueella saattoi johtaa märkään kasvualustaan tai jotain sellaista. Aiemmin kerroin, että suurinosa kasveistani on lähtenyt hienoon kasvuun ja lopullisia tuhoja on hyvin vähän. Osa on hieman taantunut tai kärsinyt talvesta, mutta nyt alkaa nähdä miten ne ovat korjanneet itsensä taas uuteen loistoon. Yläkuvan vuokko on yllättäjä, koska olin ihan vain unohtanut, että koskaan istutinkaan sen. Joitain kevään kukkijoita oli vastaavia, mutta niitä en nyt valikoinut tähän, ne ovat ihmetyksensä jo saaneet.

Satuin vahingossa kitkemään puropenkkiä kuunvaiheen mukaisena hyvänä kitkemispäivänä. Ja ihastelin, miten hyvin kaikki ei toivotut kasvit lähtivät juurineen ylös maasta. Myohemmin illalla luinkin sitten, että päivä oli hyvä rikkojen poistoon. Nyt pari päivää sitten nappasin kuvan alueesta, kun ihastelin miten hyvin se on pysynyt rikattomampana kuin viime vuoden kevään taisteluissa. Ja onhan se nyt huomattavasti paljon runsaampi, kun syksyllä sinne istuttelin lisää kasveja. On sinne keväälläkin tullut muutama lisää. Kuten isältä saamani iirikset. Nehän pari vuotta ovat olleet tuolla metsän puolella odottamassa ja nyt ne on istutettu paikalleen.

Kuunlilja ´White Weather´
Puropenkistä löytyy myös yksi sitkeä selviäjä. Oletin pitkään, että valkoiset kuunliljat ja violetit kurjenmiekat eivät ole selvinneet talvesta, mutta nyt näyttäsi että ainakin yksi valkoinen kuunlilja olisi hengissä! Tätä voi jo riemuita vaikka muut eivät vieläkään ole lähteneet kasvuun.

Ja se myyrän syömä keijunkukka päätti itsepäisesti pysyä hengissä. Eihän se ole läheskään kaverinsa vertainen koossaan vielä, mutta sieltä se pieni ponnistaa ja kasvattaa itsensä taas uuteen loistoon. Suloinen!

Olin myös huolissani itoh-pioneistani. Ne lähtivät todella hitaasti kasvuun varsinkin tämä etummainen. Kummatkaan eivät tee vielä kukkia, mutta tärkeintä on että ovat elossa. Taaempi on viime keväänä istutettu ja se juroi koko viime kesän yhden lehden kanssa. Nyt se on jo runsaampi. Tämä etummainen on syksyllä istutettu ja epäilen että on sen vuoro juroa yksilehtisenä tämä kesä.

Mutta sittenpä nämä yllättäjä pionit! Kolmessa eri pionissa on muutama nuppu! Pääsen siis ensimmäistä kertaa ihastelemaan näiden kukintaa. Nämä ovat viime keväänä tähän istutettuja. Silloin pähkäilin, että osasinko istuttaa oikeaan syvyyteen. Taisi mennä ihan hyvin kuitenkin, kun näin innostuivat.

Kärhöt ovat olleet tämän kevään yllättäjiä myös. Maanpäälliset versot eivät talvesta selvinneet. Mietinkin, että ne olisivat melkein tarvinneet suojauksen, mutta siihen ei syksyllä enää energia riittänyt. Nyt kevään aikana ne ovat lähteneet kaikki ihan hurjaan kasvuun! Väittäisin, että ovat jo nyt kasvaneet enemmän kuin koko viime kesän aikana.

Tämä alue on myös ihana yllätys. Se on jo vuodessa runsastunut ihanasti. No ei nyt oteta huomioon noita horsmia ja vattuja. Lauantaina olisi taas hyvä kitkentäpäivä ja taidanpa siistiä tämän pään silloin. Vasemman laidan mirrinmintutkin lähtivät kaikki kasvamaan vaikka yksi näytti kuolleelta hyvin pitkään. Sammalleimuista alempi kuoli, että se oli pieni takaisku, täytyy keksiä siihen joku toinen kasvi.

Viime vuonna tuli ihmeteltyä myös tämän jalopähkämön seassa kasvavaa liljamaista kasvia. No nyt se innostui ilahduttamaan nupuilla ja pian sen näkeekin jo kukassa. Ehkäpä tämän henkilöllisyys alkaa selvitä siis. Nyt ihmettelen lähinnä sen upean punertavia nuppuja! Aivan sävy sävyyn takana olevan patjarikon kanssa.

Rönsyakankaalit ovat yllättäen kaikki hengissä. Nämä tuli istutettua hyvin myöhään syksyllä ja ostin ne kaupasta tosi hyvällä alella. Ne olivatkin aika näköisiä silloin ja mietin, että pysyvätkö ne hengissä. No on ne kaikki tosiaan pysyneet ja kukkivat nyt nätisti. Nämä ovat kovia leviämään, mutta ovatkin nyt sellaisella paikalla, että saavat niin tehdäkin.

Tammi lähti viimein kasvuun myös. Jouduin ottamaan sen varrella kasvaneen muovisen verkon pois, kun se rupesi kasvattamaan oksaa ihan alhaalta asti. Minua ei oikeastaan haittaa vaikka siitä tulisi monirunkoinen alhaalta asti. Voi olla, että jätän nuo kasvamaan. Pitää sitä toki syksyllä katsoa, jos ovat kauhean tiukassa, niin vähän siistiä oksia pois. Tämä kovan onnen puu meinasi eilen illalla saada taas pahasti köniinsä, sillä meille tuli yllättäviä vieraita. Pari valkohäntäpeuraa päättivät tulla aterioimaan pihamme. Hetki lasten kanssa katseltiin, mutta sitten toinen rupesi napsimaan tammen ylimpiä lehtiä. Juoksin kuistille ja ilmoitin äkäisesti, että pihani ei ole mikään seisova pöytä. Yllättyneenä ne hetken tuijottivat minua ennen kuin loikkivat pois kiireesti. Tarkastin tuhot ja ne jäivät yhteen puoliksi syötyyn versoon, onneksi.

Näitä viereilijoita on riittänytkin, muutama viikko sitten aamuyöstä pihalla seisoskeli susi. Aika komea ja kunniotusta herättävä otus. Sen kanssa tuijoteltiin hetki toisiamme kunnes se jolkotteli tiehensä.
Seuraavaa yllätysvierailijaa odotellessa, mukavaa viikonloppua!

8 kommenttia:

  1. Tuo on arovuokko ja leviää myös runsaasti mutta jos on sellaisessa paikassa missä voi sen sallia on se kaunis kuten rönsyakankaali. Minulla on myös rönsyakankaalia paljon maanpeitekasvina ja pörriäiset tykkää myös. Minä kitken aina jos mahdollista kuun mukaan samoin istutan. Huomenna on hyvä päivä ehkä vuoden paras ja silloin aina sataa 🤗😁
    Kaunis on purosi ja kauniimmaksi vielä vuosien varrella muuttuu. Peurat tulevat takaisin kerta toisensa jälkeen sen vuoksi meillä puutarha on aidattu tiheällä aidalla myös pupujen takia muu piha-alue missä on istutuksia on laitettu heinäseiväs aita ja lisää tulee kunhan kerkiää. Hyvää kitkentää huomenna ja todennäköisesti sateessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tunnistusavusta! Arovuokko on kivien lomassa ja saa levitä sen minkä siinä pystyy 🤭
      Meille on todella hankala saada aitaa pihan ympäri, mutta täytyy tarkkailla peurojen käytöstä ja miettiä sitten ratkaisuja. Jotenkin toivoisin, että läheiset pellot ja taimikot vetäisivät enemmän puoleensa, mutta sehän nähdään sitten 😄

      Poista
  2. Rinteessä onkin loistava paikka kivipurolle. Myönteiset yllätykset kyllä todella ilahduttavat.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
  3. Ekan kuvan kukka on arovuokko, kuten Nila jo kertoikin. Kaunis ja viihtyessään kivasti leviävä kasvi. Jalopähkämön keskeltä nouseva liljamainen kasvi on jokin iris. Itselläni kukinnan aloittaa parhaillaan sinikukkainen iris sibirica. Jalokärhöistä maanpäällinen osa yleensä kuihtuu talvella ja uudet versot ilmestyvät keväällä entistä ehompina.
    Puro ympäristön istutuksineen on hieno. Kiva, että pääset ihailemaan pionien kukintaa.
    Antoisaa kitkemislauantaita ja mukavaa viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedoistasi! 😊 minullakin on sinistä iiristä, ne eivät vielä kuki enkä tiedä jaksavatko tänä vuonna kun ovat olleet metdän siimeksessä pari vuotta valeistutuksessa. En ole niitä kauhean hyvin hoitanut, mutta nyt saavat sitten parempaa huomiota 😊

      Poista
  4. Toivottavasti sait kitkettyä poutasäässä etkä sateessa, niin kuin Nila ennusti :D Täällä alkoi sade vasta neljän maissa, joten oli oikein mukava sää rapsutella kivipolkujen saumoja.
    Kärhöt nousevat yleensä joka vuosi edellistä reippaammin. Istutusvuonna osa lähtee hyvin kasvuun ja osa saattaa jopa kuihduttaa maanpäälliset osansa, mutta heti seuraavana vuonna nekin ponkaisevat iloisesti ylöspäin. Nuo sinunkin kärhösi varmasti kukkivat jo hienosti tänä vuonna.
    Upea sävy mysteerikasvissasi. Joku siperiankurjenmiekka tuli itsellekin mieleen ja hyvä, että Betweeniltä tuli vahvistus.
    On teillä ollut eläimellistä menoa puutarhassa! Toivottavasti peurat, jänöt ja myyrät pysyvät jatkossa metsän puolella tai jos päättävät puutarhaan tulla, niin pitävät hampaansa erossa kukkapenkeistä. Mukavaa lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
  5. Iltapäivän puoleen tosiaan meni sateen alku 🤭 aamu oli jopa aurinkoinen alkuun.
    Kärhöjen kukintaa odotan jo todella innolla 🤩 ja tuon mysteerikukan 🤭 täytyy tunnustaa, että melkein kitkin sen rikkaruohona ensimmäisenä vuonna, kun se oli silloin niin hento ja muistutti lähinnä heinää 😂 Onneksi en.
    Meillä on kyllä riittänyt villieläimiä tänä vuonna 😅 maaseudun iloja vaikka kylän läheisyydessä asummekin 🤭

    VastaaPoista

Katsotuimmat