Täydennystä maustepurkkeihin

Viime vuonna esikasvattelin vähän niin kuin hetken mielijohteesta, eli en ehtinyt odotella kylvö ajankohtaa. Tänä vuonna taas suunnittelin esikasvatuksen vaiheet ja niinpä meinaakin olla haastetta jaksaa odotella siihen asti. Joten vähän väli ohjelmaa pitää järkätä itselleen välillä. Noista minun maustepurkeistani mainitsinkin jossain aiemmassa postauksessani ohimennen. Ja kun nyt tuli ajankohtaiseksi tehdä lisää purkkeja, niin onhan siitä kätevä tehdä pikku diy-postauskin.

Minä olen hankkinut purkkini Ikeasta. Ylemmässä kuvassa näkyy nuo pienimmät purkit, mitä minulla on todella monta jo. Sitten löytyy jokunen 0,5l ja 1l purkkia. Maalina on Tikkurilan liitu maali, koska alkuperäinen ajatus oli tehdä nimet liidulla. Noh, se ajatus ei onnistunut, kun perheessä on lapsia, joiden mielestä on kiva käydä pyyhkimässä kaikki pois. Eli nimet olen lopulta laittanut ihan valkoisella tussilla. Tähän siis kävisi ihan tavallinen maalikin, joskin liitumaali taitaa olla tekstuuriltaan vähän karkeampi. Pensseliksi kelpaa mikä vain pensseli, minulla tällä kertaa oli 35mm leveä. Tosin oli vähän liian iso noihin pikku purkkeihin, että suosittelen pienempää. Maali saattaa lasin pinnasta rapista pesussa pois. Itse olen vain muutaman kerran pessyt käsin purkin sisältä samalla varoen tuota maalipintaa, joten en osaa sen enempää pysyvyydestä sanoa.

Ja näin, alkaa olla aikamoinen asettelu näiden kanssa jo. Hetken jo mietin, josko vain luopuisin muutamasta mausteesta, mutta oikeastaan kaikki on jollakin lailla käytössä kuitenkin. Muutama taitaa olla sellainen joita käytän vain jouluna, ainakin toistaiseksi. Täytyisi vaikka opetella niillekin jotain muutakin käyttöä kuin joululaatikoiden maustaminen. Tosiaan näistä nyt osasta puuttuu vielä nimet, kun minun valkoinen tussini, jota olen jemmannut piilossa, oli hävinnyt. Taisi esikoinen löytää jemmani, meillä kun esikoinen tuppaa käyttämään askarteluun kaiken mitä minun kätköistä löytää. Pitää siis käväistä ostamassa uusi. Mutta nytpä on hetkeksi taas purkkia tarpeeksi.

Niin ja meni ne esikon siemenet purkeissa hangen alle. Viime vuonna eivät itäneet, enkä ole kauhean toiveikas tälläkään kertaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Sitä jännätään kevään tullessa. Ensi viikolla pääsenkin jo ensimmäisten esikasvatettavien pariin.

Aurinkoista alkavaa viikkoa!

Kylvöjen kuulumiset

Karkeaa koulintaa

Voisinkin kertoa kevään kukkakylvöjen kuulumisista näin sadepäivänä. Yllä kuvaa kasvihuoneeseen viedyistä kavereista. Ilmeisesti esikot eivät halunneet itää, mutta neilikat sitäkin paremmin. Eilen koulin ne isompiin purkkeihin ja jotenkin oli hankala päättää mistä aloittaa ja miten hoitaa homma. Lopulta päädyinkin sitten pääasiassa jakamaan nuo tupsut neljään osaan ja latoin ne hieman isompiin purkkeihin. Joitain yksilöitä laitoin ihan omiin yksiöihinsä, niihin minikasvilastikoihin. Sitä ennen tietenkin olin uudelleen istuttanut niissä aiemmin olleet daaliat ja auringonkukat uusiin purkkeihin.

Tee-se-itse väliprojekti

Meinaa tilasta olla nyt ongelmaa, kun aloitin koulimisen ja isompaan purkittamisen, joten päätin tehdä pienen kasvihyllyn koulituille taimille. Paikallisesta sekatavarakaupasta löysin pari sopivan hintaista tarjotinta ja juuttinarua. Tuo kauppa on aivan loistava paikka, kun ei aina ole pakko lähteä kaupunkiin etsimään. Tarjottimiin porasin reiät kulmiin ja juuttinaru niistä läpi. Solmut tietenkin alapuolelle, että pysyvät.

Tällainen siitä tuli. Näin ilmojen viiletessä muuttivat kaikki minun pienet taimet sinne. Niin Kodin Kukkien tulokkaat kuin itse kylvämäni. Tuossapa nuo mustat purkit ovat juuri niitä daalioita ja meksikon auringonkukkia, jotka pääsivät isompiin purkkeihin.

Nyt on kasvihuoneessa entistä tiiviimpää. Alaalla näkyy neilikoiden jaetut tupsuset.

Tässä omiin yksiöihin pelastetut neilikat, ovat terassilla joten laitoin kannet päälle.

Luffan kuulumiset

Niin ja aiemmin kylvämistäni luffan eli pesusienikurkun siemenistä yksi viitsi itää. Viisihän niitä laitoin tulemaan. Tämä yksilö on (kuten ne muutkin) viettänyt elämäänsä vielä kylppärin ikkunalla. Se on etelään päin ja sauna on pitänyt sen lämpöisenä muuta huushollia paremmin. Varmaan pitäisi totuttaa se kasvihuoneeseen, kun kelit vähän lämpeävät taas. Nähtäväksi jää, ehdinkö saada yhtään pesusientä tästä, mutta onpahan kokeiltu kasvattaa!

Karkea puutarhasuunnitelma ja köynnöstuen valmistusta

Olen talven mittaan piirrellyt itselleni puutarhasuunnitelmaa, karkeaa sellaista. Se on lähes oikeissa mitoissa ja suhteissa. Osa on vähän sinne päin, koska talvella en päässyt mittaamaan niitä ja nyt en ole nähnyt tarpeelliseksi korjata asiaa. Lisäksi on osioita jotka puuttuvat (kuten autotalli) ja paikkoja jotka on hahmottamisen helpottamiseksi laitettu sinne päin (kuten lampi). Olen siis käynyt puutarhakoulun, mutta en suorittanut näyttötutkintoa kokonaan loppuun. Tällaisia kuitenkin moni pystyisi rustailemaan varmasti kylmiltään itsekin. Suunnitelmaan olen lähinnä ottanut puut ja pensaat huomioon, liljat ja pionit ainoastaan pääsivät kuvaan, koska tykkään niistä ihan hirveästi ja niitä pitää olla paljon. Joten onhan niille järkättävä sitä tilaa suunnitelmaankin tarpeeksi! Niin ja kärhöt tietenkin, kun niille täytyi suunnitella tuet, jotka muovaavat näkymää myös. Tämän mukaan olen siis ensin tilannut/ostanut taimet ja nyt myös istuttanut ne. No takapihan kukkapenkki on vielä istuttamatta.

Etupihan kivimuuri sai siis jatkoa juhannusruusuilla. Mietiskelin myös laittavani juhannusruusua kivimuurin oikealle puolelle, saisin siihen juurakoita isältäni hänen hieman villiintyneestä juhannusruususta. Nämä kolme istuttamaani oli ostettuja, koska en edes tiennyt että isällä oli juhannusruusua. Kivimuurin vierelle sopivin välimatkoin tulivat siis tammi, purppuratuomi ja tuomi. Tämä alue varmaan jää nyt hetkeksi tähän. Autotallin mallia ei ole vielä lyöty lukkoon ja isäntä ilmoitti tekevänsä sen sivulle sora-alueen (tai betonilaatan) traktorille. Joten on hieman hankalaa lähteä sitä viemään eteenpäin, jotain kurjenpolvea saatan ehkä kivikon eteen istutella, mutta muuten keskityn muuhun puutarhaan.

Tässä kuvaa toisesta suunnasta, puut erottuvat vielä hieman heikosti. Ja tuo nurmikko... Oi voi. Jos joku ihmetteli, miksi toivon että puutarhani näyttää joskus vielä ihanalta, niin osittain johtuu ahdistuksestani nurmikkoamme kohtaan. Säästösyistä (pihi isäntä) otimme takapihan alatasolta turvemultaa pihaamme varten. Eli emme käyttäneet ostomultaa laisinkaan. Lisäksi nurmikon perustaminen tehtiin melko nopealla aikataululla ja vähän huonoin välinein (ehkä vähän hätäisestikin). Lopputuloksena, erittäin epätasainen nurmikon pohja. Näin jälkikäteen ajateltua, olisi ollut fiksumpi antaa mullan olla talven yli tasoittumassa ja nyt keväällä harata se tasaiseksi ja kylvää nurmikon siemen. Ai mistäkö tiedän? Koska kasvihuoneen ympärille jäi haraamatonta ja kylvämätöntä alaa, jonka harailin näin keväällä. Tuore juuri kaivettu multa oli erittäin työlästä harailla ja se oli todella tiivistä, kun taas tänä keväänä se oli lumen alla murentunut ja muhinut niin että sitä oli unelma harailla. Eli jos ei tee oppikirjan ja ohjeiden mukaan ostomullasta nurmikon pohjaa vaan on mahdollisuus käyttää esim. pellolta kaivettua maata, niin voi olla hyvä antaa sen asettua talven yli ennen tasoitusta ja kylvöjä. Mutta ainakin se onnistuu! Kustannuksena vain kaivurin vuokra ja polttoaineet. Bonuksena sain pienen lammen alatasolle, jonka saatan joskus hyödyntää osana puutarhaani. Pienenä miinuksena siinä on, että isäntä sulloi kaikki pihasta nousseet kannot siihen monttuun, mutta se saattaa muuttua vielä kun teemme alatason joskus valmiiksi.

Isältä sain siis syyreniä, todella paljon. Hän vähän innostui kaivamaan niitä. Kuvassa on välitasolle johtava mäki kasvihuoneelta kuvattuna. Heti oikeassa nurkassa on vaahtera ja sen jälkeen syreenit reunustamassa metsikön ja pihan rajaa. Näkyypä kuvassa tuo pieni puron alku vasemmalla yläällä. Innostuin syksyllä tekemään, kun siitä lähti multa karkuun sade- ja salaojaputkista tulevien vesien myötä. Tässä projektissa oli intoa enemmän kuin ajatusta! Mutta ei se haittaa, pyörittelen tässä kesän aikana asiaa enempi mielessäni ja korjailen tai teen uusiksi sen.

Välitasanteen hedelmä ja marjapuutarha sai lisää marjapensaita. Valitettavasti anopin antamat vatut (taisivat olla Maurin makeaa) eivät kaikki selvinneet. Vähän epäilinkin sitä istuttaessa. Niillä oli tosi vähän juuria, kun sain ne. Kaksi selvisi hengissä ja päätin siirtää niitä tuonnemmas. Halusin nimittäin istuttaa mustaherukka Mortin taimet heti Öjebynien perään. Itse ostin Maurin makeiden kaveriksi Muskoka vadelmia. Ja isältäni sain vielä pari tainta vanhaa punaista karviaista. Anopilta saa Maurin makeaa sitten vähän lisää jossain vaiheessa. Sitten vielä paljon maanpeitekasveja ja krookuksia ja tulppaaneja! Ainakin.

Minäkin innostuin tekemään harjatetäsverkosta köynnöstukea. Ympärille askartelin heinäseipäistä raamit. Koska isännällä oli liian kiire raivata kuusen taimikkoamme, jouduin tekemään tämän ihan itsekseni. Onneksi rälläkkä ja pora pysyy myös minunkin kätösessäni. Leikkasin siis sopivan kokoisen palan verkosta ja oman visioni mukaan porasin tolppiin reiät jokaisen verkon riman kohdalle. Näin sitten työnsin nuo verkon rimat niihin reikiin ja verkko pysyy kätevästi tolpissa kiinni. Sitten vain tolpat kulmistaan yhteen ja se oli valmis pystytettäväksi. Tässä vaiheessa isäntä jouti apuun. Nyt se on paikallaan ja odottaa että ehdin istuttamaan taimet takapihan pääkukkapenkkiini. Tänään työpäivän jälkeen olisi tarkoitus jatkaa projektia, on niin ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä tulossa!

Tässäpä vielä ihastuttava kuva lammestamme. Isäntä mietiskeli, jos sittenkin nostaisi nuo kannot pois ja kuljettaisi jonnekin muualle. Saataisiin ihan oikea lampi lintuja ym. varten. Tähän ajattelin ajan kanssa mietiskellä kasveja, ainakin tuohon rannan tuntumaan. Mitäpä itse laittaisit tällaiseen?