Uutta puhtia esikasvatukseen

Löytöjä Plantagenista!

Uusi vuosi alkaa näemmä hitaasti tämän blogin osalta. Sen sijaan omassa elämässäni on ollut käänteitä, jos jonkin moista. Aloitin tammikuussa opiskelun ja sen myötä päätin laittaa oman yritykseni jäihin. Yrittäjän elämä ei loppujen lopuksi minulle soveltunut, ainakaan tähän rakoon. Minun potentiaalini on jossain muualla ja pikku hiljaa se alkaa hahmottua. Tämän lisäksi olen hieman taistellut tervesongelmien kanssa, koska nykyisessä työssä jalkani rasittuvat niin paljon ja kipeytyivät aivan totaallisesti. Noh, kohtapa se on selätetty ja on toukokuussa alkaa taas uudet suunnat määräaikaisen sopparin päättyessä. Ja kun sekään ei tähän väliin riitä, niin saatiinpa koko perhe riesaksi joku saamerin flunssa, joka ainakin itsellä taisi aiheuttaa keuhkoputkentulehduksen ja korvatulehduksen. Nyt toista viikkoa sairastaneena, olo on vieläkin erittäin heikko ja leukaperää särkee oikean korvan takia... Positiivisesti ajatellen, saan loikoilla sohvalla ja lääkkeet alkaa pikku hiljaa vaikuttaa, joka pöivä jaksaa vähän enemmän! Olen myös opetellut pienien asioiden priorisointia. Ja toistaiseksi pitämään esikasvatettavat kohtuullisen pienenä eränä....

Ja siitäpä voidaankin hypätä sujuvasti investointeihin, joita olen tähän harrastukseeni tehnyt! Kävin kuun vaihteessa viimein Kärkkäisellä etsimässä kasvivaloa, jota meinasin kokeilla chilien kanssa. Sen sijaan, että olisin ottanut vain edullisimman kokeiluun, otin myös toisen hieman tehokkaamman ja sehän on nyt sitten alkuun noilla chileillä ollutkin. Niin ja chileistä puheenollen, vain 'Lombardo' viitsi lähteä kasvamaan... toisesta ei itänyt yhtään. Joten toistin 'Cayennen' kylvöt noin viikko sitten ja odotellaan saisiko sieltä edes yhden itämään. Kylvin viikko sitten myös kelloköynnöstä, keijunmekkoa, daalioita ja omia jalokellon siemeniä. Sitten loppui puhti ja saattoi jäädä jotain kylvämättä. Myös hankikylvöt ovat jääneet toistaiseksi tekemättä.

Tässä siis suunnitelma kylvöistä, mutta osa jäi auttamatta välistä kuitenkin. Kuukausimansikkaa kylvin muuten myös, koska siitä oli vielä siemeniä jäljellä ja ajattelin käyttää ne pois. Kärkkäiseltä löysin myös nuo kivat ottilaatikot, joihin mahtuu mukavasti sammalnapit! Nuo ruskeat lähti heti kokeiluun, mutta alusrasia piti vaihtaa, koska tuossa mustassa oli myös reiät pohjassa. Oikean puoleinen jäi vielä käyttämättä ja tulee varmaan seuraavaan kylvöön taikka sitten kurkkujen kanssa voisi olla kätevä. Pesusieni ja käärmekurkut jäivät vielä toistaiseksi, koska en vain jaksanut vielä laittaa niitä. Oli tarkoitus viimeiseksi laittaa ihan minigrip pussiin, mutta olotila veti niin heikoksi, että piti heittää maaten ja sittemmin unohdin. Nyt suunnittelen niille sopivaa kylvöaikaa.

Tulipas pimeä kuva kun illalla tämmöisen nappasin. Chilit ovat ainakin tykänneet valosta ja laimeasta ravinneliuksesta. Ensimmäiset viikot kasvoivat kovin nihkeästi, mutta voi olla, että ikkunan vieressä oli hieman viileää yli 30 asteen pakkasilla. Heti kelin lauhduttua alkoi nimittäin näkyä merkittävää edistystä niiden osalta. Helmikuun puolen välin tienoilla tytöt myös huomasivat jääkaappiin jääneen siemenpussukan ja kyselivät kuinka kauan sen pitää olla siellä. Noh, olisihan sen voinut aika paljon aikaisemminkin sieltä napata pois, onhan se jo vuoden siellä nököttänyt. Pussissa oli vuorijumaltenkukan siemeniä ja kas kummaa siellä oli pieniä alkuja. Laitoin ne varovasti pariin rasiaan ja nyt olen seurannut niiden kehittymistä. Toisesta purkista ne ilmeisesti kuolivat, olivat nimittäin saaneet riesakseen hometta, joka ei ilmeisesti tehnyt niille hyvää. Toisessa purkissa näyttäisi olevan pari yksilöä hengissä, mutta vielä on aikaista sanoa jaksavatko kasvaa kunnon taimiksi.

Siinäpä ne tämän hetkiset. Viime viikon kylvöistä on osa daalioista ja jalokelloista itänyt, sekä yksi mansikka. Keskellä isot taimet ovat 'Lombardoja' Muovin alla ovat jääkaapin jumaltenkukat ja sitten nuo Plantagenin löydöt. Siellä on pari pelargonia, pari daaliaa ja yksi värinokkonen. Toivottavasti näiden kanssa onnistuisi nyt hyvin. Pian saan varmaan lisää asukkeja tänne tuolta leivinuunin päältä. Eilen katselin, että siellä alkaa pikku hiljaa itää seuraavat.

Ja kohtapa onkin jo maaliskuu. Hieman kevään tuntua on jo ilmassa, kun pihalla pyörähtää. Meillä puut ovat varistelleen lumelle jo ensimmäisen kerran neulasia ja tuohiaan viikonloppuna, mutta melko vähäiseksi jäi vielä silloin. Vanhalla kansalla on parikin siihen liittyvää "ennustetta". Toinen: "Tapion riihenpuinnista 9 viikkoa sulaan veteen." ja toisen mukaan tarvitaan seitsemän Tapion riihen puintia ennen kuin kesä saapuu. Tämä jälkimmäinen on itselleni hieman vieraampi. Osa varmaan muistaa myös kynttilänpäivän kevään ennustukset, jossa ensimmäisestä kynttilänpäivän jälkeisestä suojasäästä on yhdeksän viikkoa sulaan veteen ja kymmenen kylvöihin. Jyväskylän seudulla suojasäätä taisi olla juuri kynttilänpäivää ennen, minkä jälkeen tuli kovat pakkaset ja seuraava suojakeli oli meillä viime viikolla. Jäiden lähtö ajoittuisi siis huhtikuun loppupuolelle. Sitäpä odotellessa!

Leppoisaa kuun vaihdetta!

Kylvöjen suunnittelua ja talvikuulumisia

Jokin sisälläni vaati minua suunnittelemaan kevään kylvöjä ja kasvimaan toimintoja. Sen verran pakottava vaatimus oli, että siihen sitten ryhdyinkin. Pienimpien ollessa päiväkodissa levitin paperit ja siemenpussit olohuoneen lattialle ja aloin näpertää. Ensin luonnostellen ja sitten puhtaaksi kirjoittaen. Nyt minulla on jonkinlainen suunnitelma jokaiselle kuukaudelle. Toki minun käsissäni se suunnitelma voi saada vielä hienoisia muutoksia. Ajattelin aloittaa tammikuussa kylvöt nousevan kuun aikaan hedelmäpäivänä, jolloin kylvän pesusienikurkun ja käärmekurkun. Ihan vain siksi näin aikaisin, koska edelleen opettelen niiden oikeaa idättämistapaa. Mikäli ne eivät idä, kokeilen vielä helmikuussa ja maaliskuussa uudelleen. Ensiviikolla olisi vuorossa myös hankikylvöt.

Kasvimaalle oli minulla jo viime vuonna suuria suunnitelmia, mutta ne nyt kyllä jäi vielä taakse. Muokkasin toistaiseksi suunnitelmaa niin, että yhteen lavaan tulee mansikoita. Ajattelin keväällä siirtää osan mansikoistani lavaan ja hävittää loput. Ehkä jaan ne tutuilleni tai sitten vain kompostiin. Päätin tämän, kun tajusin miten hankala on suojata mansikoita kivien juurella ja miten ärsyttävän sekaiseksi alue tuli. Mansikka reunus penkereen juurella ei siis ollutkaan minun juttuni. Onneksi se on helppo korjata. Ja sitten tietenkin ajattelin pitää pari lavaa taimikasvatuksessa. Lavat ovat kyllä suorassa paisteessa koko päivän, mutta ehkäpä jokin varjostus siihen voisi olla hyvä idea. Loput lavat käytän suunnilleen suunnitelman mukaan. Tai ehkä tällä kertaa täysin suunnitelman mukaan!

Talven kuulumisina kuvassa on siemenpurkit, jotka kylvin viime vuonna. Laitoin ne juuri jääkaappiin kylmäkäsittelyyn ja helmikuulla tai maaliskuulla otan ne taas lämpimään. Näihin laitoin jouluruusun, ruusun, varjoliljan ja vuorijumaltenkukan siemeniä. Syksyllä yritin kovasti hankkia tietoa näiden kylvöstä ja enpä edelleenkään ole täysin varma tavastani. Tosin ajattelin laittaa myös loppukuusta lavaan osan näiden siemenistä ja osan jättää vielä jemmaan. Jos sitten viisastun ajan myötä. Multa hieman homehtui ja kasvoi sientä ennen jääkaappiin laittoa, mutta se ei ollut lähtöisin siemenistä. Joten toivonpa, että sillä oli vain hyviä vaikutuksia tai ei mitään.

Meidän pimeässä varastossamme on patteri laitettu pitämään lämpötilaa noin 10 asteessa. Tosin koko talven aikana, en tiedä onko patteri ollut päällä juuri ollenkaan. Varasto on hyvin eristetty ja siellä on jääkaappipakastin ja arkkupakastin. Nämä yhdessä saavat ilmeisesti tilan pysymään hyvinkin lämpöisenä. Niin lämpöisenä, että pelargonini ovat päättäneet venyä todella paljon. Minulla ei ole valoisaa viileää paikkaa näille oleilla, joten ne joutuvat olemaan piemeässä. Kuvan on otettu sen jälkeen, kun siirsin ne ylempää hyllyltä alemmas. Toivon, että tuossa olisi vähän viileämpää tuuletusräppänän läheisyydessä. Olen pariin otteeseen käynyt laittamassa lumipallon niiden ruukkuun. toivottavasti se pitää ne hengissä kevääseen asti.

Kävimme isännän ja pikkumiehen kanssa pihakierroksella joulua ennen. Silloin huomasimme jäniksen vierailleen pihamaalla ja seuasimme sen jälkiä. Pikkumiestä kiinnosti kauheasti ja hänestä oli jännä nähdä, kun äidin lehtikaalit ja loput keräkaalin jämistä oli käyty syömässä yhdestä lavasta. Tosiaan olin jättänyt keräkaalin lehdet sinne pystyyn hieman laiskana puutarhurina. Lehtikaalin puoli tarkoituksella. Ajattelin pakkasten aikaan käydä hakemassa ne ja musertaa rasiaan lehdet ja säilöä siten pakastimeen. Mutta en meinannut koskaan muistaa. No jänönenhän ne sitten ennätti sieltä ensin mutustamaan. Vain rangat jäi jäljelle kuten kuvasta näkyykin. Kameraa minulla ei ollut silloin mukana, joten tämä on otettu vasta ihan viime viikolla, kun muistin viimein käydä nappaamassa kuvan muistoksi.

Pihakierroksella tarkastelin vähän huolestuneena pitkään jatkuneiden plussakelien aikaan saannoksia. Omenapuu näytti olevan jo availlut silmujaan. Toivottavasti se ei kärsisi moisesta, vielä on pakkasia tulossa ja kevääseen aika reippaasti aikaa. Piippoja ei onneksi lumen seasta vielä pilkistänyt!

Mutta pieni hauska kolonen löytyi suunnilleen puron lammen kohdalta. Eittämättä katolta tullut sadevesi on vaikuttanut lumen alla sen verran lämmittävästi, että kohtaan on syntynyt lumen alle tasku ja osa katosta romahtanut tehden pienen kurkistus aukon sinne. Söpö, ajattelin sitä kuvatessa. Enempää en turise tällä kertaa, ensi viikolla on sitten luvassa hankikylvöjä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!