Kevät yhdessä yössä...

Kevään ensimmäinen lumikello 12.4.24.

Jopas olikin rysähdys kevään suhteen! Se tuli lähes kuin otsikossa kirjoitin, yhdessä yössä. Valittelin viime postauksessa, että meillä on kymmeniä senttejä lunta joka puolella, ja sitä ihan oikeasti oli! Kävin 9.4. pihakierroksella, jonka saaliina oli useampi luminen kuva ja talvikengät täynnä lunta. Upposin nimittäin sinne lumeen ja ylinilkan yltävät kenkäni haukkasivat oikein maukkaasti lunta sisäänsä. Pienen noitumisen ja kierroksen jälkeen oli sisälle mentäessä vaihdettava suosiolla sukat. Muutama yö myöhemmin, ei meillä ollutkaan enää lunta! Ja siis kuvat ovat eittämättä taas vanhentuneita, mutta eihän sitä perässä pysy mitenkään ja tänään en ehtinyt kuvauskierrokselle auringonvalon aikaan.

Otin tähän pari hyvin hahmottavaa kuvaa takapihalta. Ylin kuva on siis kuvattu 9.4. puolen päivän aikaan ja aioin tuolloin kirjoittaa ihanista pienistä vihreistä pilkahduksista, mutta en ehtinyt saman päivän aikaan tehdä sitä ja oikeastaan ajattelin, kirjoitella loppu viikosta, kun minulla oli paremmin vapaata. Mutta kelitpä pääsivät yllättämään ja alempi kuva on otettu 11.4. klo.14. Tuolloin meillä oli enää viitisen senttiä lunta ja illasta sitä ei ollut enää kuin lumikasoissa ja muutamassa kinostuneessa alueessa. Harmittelin kovasti, kun en ehtinyt ottaa tänään kuvaa pihasta. Lunta on siis enää talon reunustalla, jonne katolta on pudonnut lumi kasaksi ja etupihalla paikoissa, jonne sitä on aurattu ja sielläkään ei ole kovin paljoa.

Lumen sulaminen oli niin rajua, että juuri tuona 11. päivänä kuvasin meidän pienen Saittajoen tulvimista. Kesäisin siinä hyvä kun virtaa vesi ja vettä on alle polveen. Torstaina vesi oli peittänyt läheisen pellon lähes näkymättömiin ja joutsenet uivat tuolla kauempana reunalla! Ja samaten oli vesi kyllä noussut meidän taimikkoonkin ja puut uivat puolen metrin syvyydessä. Pelto siis on vielä meidän taimikkoa alempana. Saittajoen valuma-alue on niin suuri ja sulaminen niin tehokasta, että tulviminen oli tänä keväänä aiempaa suurempaa. Tätä katsoi kyllä takapihalla aivan mykistyneenä. On se luonto vaan ihmeellinen!

Tämän kuvaparin laitoin ihan siksi, että tämä kiireinen kevätsahrami, myöskin krookuksean tunnettu, puski torstaina maasta pintaan ja kukkimaan yhden päivän aikana. Valitettavasti minulla ei ole kuvaa todisteena torstain aamulta, mutta noin yhdeksän aikaan pyörähdin kierroksen ilman kameraa ja totesin, että krookuksia ei näy. Totesin, että aurinko ei ole vielä ehtinyt routaa sulattaa maan pinnalta. Ylempi kuva onkin sitten 14.19 tarkalleen otettu, kun hymähtelin ainoalle esiin puskevalle kukalle. Piti ihan nopeasti käydä sitten vielä ennen illan pilviä kurkkaamassa ja kello 16.49 on otettu tuo alimmainen kuva. Tällä yksilöllä oli kiire kukkimaan, muut ovat seuranneet hitaasti perässä ja vielä tänäänkin olivat hyvin varovaisesti supussa. Tosin niitä on aiempaa vähemmän edelleen, joten toivottavasti eivät ole hävinneet vaan tulevat hieman lämpimällä säällä esiin.

Kevätsahrami 11.4.24

Eihän toki kiireiset kasvajat siihen jää, vaan koko kohopenkin kukkasipulit ovat lähteneet yhteiseen nousuun ja joka puolella löytyy niin kevätsahramin, narsissin kuin tulppaanienkin alkuja! Tuo kuvan "lumikinos" on jo kauan sitten sulanut ja kohta tässäkin kukkii eriväriset kevätsahramit. Toki nyt alkoikin hieman viileämmät kelit, tai yöpakkasia tuo lupaili öiksi, joten hieman varmaan himmaa kukkien intoa puskea täyteen mittaan. Tänään kuitenkin on vielä 9 astetta lämmintä ja päivällä oli lähes 15. Alkaa ehkä tuntua jopa liiankin nopealta taas nämä muutokset!

Aurinkoisia ja lämpöisiä kevätpäiviä!