Luffa ja käärmekurkku, sekä kuukausimansikka

Näin se tuli aika minunkin aloittaa omat kylvöprojektini vihdoin ja viimein! Kuvasin tähän luffan eli pesusienikurkun ja kahden käärmekurkun siemenet. Kuva oli apuna, kun laitoin nämä yöksi veteen kaikki sekaisin, niin muistin mikä oli mikä. Likoamisvaiheesta en kyllä muistanut ottaa kuvaa.

Ajattelin myös näiden idätyksessä kokeilla näitä biolanin sammalnappeja. Mainoslauseet ainakin kuulostivat hyviltä, joten ei kait itäminen näistä ainakaan pitäisi jäädä kiinni. No tiedä tuota. Tämä on ihan omia kokeiluja ja ns. päiväkirjamerkintöjä, eli minulla ei mitään yhteistyöjuttuja ole näistä. Napit näyttivät sen verta hauskoilta, että pikkuisäntä olisi halunnut leikkiinsä tai ehkä jopa maistaa. Otin hänet mukaan istutus puuhiin, jos vaikka saisin tomeran apurin vielä näihin hommiin.

Yhdessä sitten jännättiin, miten napit turposivat, kun niiden päälle kaatoi vettä. Ylimmässä kuvassa laitoin napit yhteen isoon osioon ihan kokeilun vuoksi. Niistä kyllä tuli epäilyttävän puuromaisen oloinen massa, mutta josko se sitten juurien kanssa on jonkinlainen pieni paakku kuitenkin. Laitoin luffat ja käärmekurkut siihen. Yksi käärmekurkun siemen ei mahtunut ja se on tuossa yksittäisversiossa mansikoiden kanssa. Alemmat kuvat siis ovat samasta rasiasta otettuja, ennen ja jälkeen kastelun. Napit vähän naftisti mahtuivat tuonne, että en tiedä onko tämäkään ihan paras mahdollinen. Toisen käärmekurkun siemenet olivat muuten aikas isoja tuohon koloon, mutta kyllä se reuna antoi sitten periksi ja siemen sujahti nätisti niihin. Mansikan siemenet olivat niin pieniä, että lopulta raaputin sukkapuikolla pinnan rikki ja kylvin ne siemenet siihen ja taputtelin päälle. Tarkoitukseni oli kyllä laittaa ihan vaan multaan ne, mutta innoissani naputtelin sammalnapit koko rasiaan ja kastelin ennen kuin tajusinkaan, mitä olin tekemässä. Totesin sitten, että käy se näinkin.

Sitten kansi paikalleen ja takan päälle lämpimään. Pikkuisäntä oli erittäin kiinnostunut hommasta ja sitähän olisi voinut jatkaa koko päivän. Rinsessa nyt tutkii vielä ihan kaikkea, kun vasta on keksitty, että käsillä voi tarttua ja tutkia asioita. Nyt sitten odotellaan itämistä, jossa voipi mennä se kolme viikkoakin vai olikohan enemmänkin. Onneksi osa ajasta lomaillaan niin menee aika nopeammin. Seuraavat kylvöt ovatkin sitten maaliskuun alussa.

Aurinkoisia helmikuun päiviä!