Lunta ja aurinkoa

Puuliiteri, talon eteläpäädyssä, ja kolattu väylä takapihalle, tuo kinos alkaa olla rinnan korkuinen.

Lunta, lunta, lunta.... tänä talvena tosiaan on tullut lunta. On kyllä kaunista, lapsille saatiin tehtyä makee pulkkamäki, isäntä pääsee kelkkailemaan, voittaa mennen tullen lumettomat talvet! Tosin onhan sitä saanut tehdä lumitöitä. Mutta nyt tuli viimein keväisemmät päivät. Ja aurinkoa! On tuntunut kyllä todella lämpimältä ja me ollaankin koko perhe viihdytty ulkona. Vaikka onkin ollut melkein kymmenen astetta lämmintä ja aurinko paistanut pilvettömältä taivaalta, ei nuo lumikasat ole merkittävästi pienentyneet. Kesään on vielä matkaa, mutta se ei haittaa, nyt nautitaan näistä päivistä ja kohta on taas vähän pakkasta.

Tuossa viikko sitten tehtiin isännän kanssa urakalla lumitöitä. Katoilla oli sen verran lunta, että isäntä päätti varmuudeksi käydä tiputtelemassa suurimman osan alas. Niitä piti sitten kärrätä osittain käsivoimin syrjempään ja osittain ihan traktorilla. Takapihalle kun ei traktorilla pääse nyt, niin sieltä roudattiin kolalla lumet kauemmaks. Sitä kyllä riitti. Onneksi tehtiin nimenomaan ennen plussa kelejä! Ei ole tarvinnut miettiä, tuleeko katto alas lumen painosta. Nyt katto onkin melkein kokonaan lumeton, kun loput lumet ovat sulamisen seurauksena tulleet alas. Paitsi kuistien lumiesteiden kohdalta, siitä ne sulaa pikku hiljaa.

Itse tiputtelin varulta kasvihuoneen katolta lumet, se kun on muovia koko pytinki (paitsi tukikepit tietenkin). Kasvihuone on kyllä niin lumen saartama, mutta kyllä ne siitä sulaa aikanaan. Lisäksi kävin tallomassa lumia hedelmäpuiden ympäriltä. Oikeastaan kävin ensimmäisen kerran jo pari viikkoa aikeisemmin, mutta se taisi olla liian aikaisin. Tuuli ja lumisateet täyttivät puoden ympärykset niin että näytti siltä etten olisi käynyt ollenkaan. No nyt kävin sitten juuri ennen plussakelejä heittelemässä lunta pois ja vielä uudestaan viikonloppuna. Suojalla painui lumi vielä parikymmentä senttiä. Nyt pitäisi puiden olla hieman paremmin suojassa jäniksiltä. Niitä tässä ainakin viime talvena ja kesällä pyöri. Hedelmäpuiden ympärillä on n. 80cm korkea verkko, toivon että se on riittävä. No hirveästi en ota itseeni, jos alimmat oksat syödään. Niitä on joka tapauksessa vähän trimmattava, koska kasvupaikka on kivivallin vieressä. Siinä kuitenkin menee muutama vuosi ennen kuin puut kasvavat niin isoiksi. Ja ne puut, kirsikka tuossa kuvassa etualalla, on Sikkolan kuulasmarja, seuraava on omenapuu Huvitus, sen jälkeen Sinikka-luumu ja kauimmaisena taas omenapuu, josta nimilappunen on onnistuneesti hävinnyt talven aikana.

Lumen tamppaamisen lisäksi, olen häärinyt kompostien parissa. Kylmä talvi (tai kokemattomuuteni) sai molemmat kompostit hiljentymään. Nyt olen lueskellut niiden käynnistämisestä ja yritän tehdä parhaani sen suhteen. Toinen komposteista on täynnä ja lähestulkoon kompostoitunut, jos saisin sen vielä hetkeksi käyntiin, niin uskaltaisin tyhjentää keväällä sen kukkapenkkiini. Otin siis käyttöön kompostiherätteen ja kuuman veden. Nyt se ainakin on sulanut sisältä. Eli sormet ristissä toivon, että onnistun! Toiseen vielä mahtuu tavaraa ja sinne ollaankin sitä säännöllisesti viety. Toivottavasti sekin alkaa toimia ennen kuin se tulee ihan täpösen täyteen. Kun keväällä saan toisen tyhjennettyä, saa se sitten muhia kuukauden tai kaksi rauhassa ennen sen tyhjennystä.

Kompostit ovat liiterin takana hieman piilossa katseilta ja nyt ne on lumen alla lähes piilossa!