Liljoja ja muuta mukavaa

Tämä kesä on mennyt omalta osalta ohitse vähän liiankin tehokkaasti. Alkuun keskittyminen ja asioiden priorisointi oli hukassa ja sitten vain aika ja jaksaminen loppui. No onhan tässä sairasteltukin. Heti kun pienimmät menivät päiväkotiin, alkoi se kuuluisa flunssakierre. Eipä sitä sitten itsekään onnistunut välttyä moiselta. Vaikka sainkin lähtöpassit työstäni, en siltikään saanut kauheasti aikaa tehdä omassa puutarhassa. Pienimmät ovat olleet kotona pääasiallisesti ja vain parina päivänä viikossa päivähoidossa. Noina parina päivänä olen tehnyt töitä hullun lailla yritykseni kanssa. Vielä en kokoaikaiseksi yrittäjäksi lukeudu, mutta ehkä tässä on jo siemen tulevaan. Kotona taas pihakiviprojektit veivät ajan ja huomion kaikesta muusta puutarhassa. En edes muistanut kuvia käydä napsimassa. Joko kännykkä oli aina sisällä tai ajatukset aivan muualla. No tässä nyt kuitenkin muutama ihana liljakuva. Nämä kun kukkivat niin mukavan pitkään loppukesällä, että niitä ehtii käydä hyvinkin kuvailemassa.

Liljat lukeutuvat siihen pieneen porukkaan, jotka tänä vuonna kukkivat kunnolla. Näiden lisäksi vain valkoinen malva ja pinkki syysleimu jaksoivat tehdä runsaan kukinnan. Siis perennoista. Yksivuotiset siemenestä kylvetyt kukat ovat kukkineet ihan kivasti myös. Tosin on sielläkin niitä jotka eivät kait itäneet koskaan, sillä aika yksipuoliseksi jäi kukat vaikka mielestäni useampaa lajia kylvin.

Puronvierusta alkaa mukavasti täyttyä, mutta muutaman kuunliljan sinne voisin haluta vielä täydentämään. Sitten alankin pidentää penkkiä vielä vähäsen! Rinne on nimittäin sen verran jyrkkä, että laajennan penkkiä kasvimaalle päin ja varmaan väsään siihen portaat ja teen kasvimaan ja puron väliin oman pienen "keitaan", jonne ei isännällä ole ruohonleikkurin kanssa asiaa. Sinne ei nimittäin tule yhtään nurmikkoa. Vain kiva pieni polku, jonka ajattelin toteuttaa tiilistä. Ensimmäinen ajatus on hommata punaisia kierrätystiiliä, mutta saa nähdä miten se muotoutuu. Muutoinhan tuo rinne näyttää aika sotkuiselta. Olen sen pariin otteeseen kitkenyt, mutta ilmeisesti meidän maahan on pesiytyneenä aivan julmetun hyvä siemenpankki ja tuonne pukkaa uutta kasvia ihan jatkuvalla syötöllä. Pitäisi saada täytettyä alue, niin helpottaisi vähän. Inspiraatio vain puuttuu. No onhan siellä nyt kolme maanpeiteruusua ja viisi käpiövuorimäntyä, että alku se on sekin.

Nää puuliljat on ihan hurjan isoja ❤

Tämä kukkii aina näin alaspäin, mutta kaunis on väriltään!

Ruusuliljat ja puuliljat ovat kyllä ihan huippuja katseen vangitsijoita. Sen lisäksi niiden tuoksu on todella voimakas. Erityisesti tykkään näiden ruusuliljojen tuoksusta, aivan uskomaton!

Sain viimein sen pationkin valmiiksi asti ja nurmikon kylvettyä. Reunakivet lutviutuivat ihan kivasti kaarevalle alueelle vaikka olivatkin 50cm pitkiä. Ensi vuonna tavoite olisi saada se terassi tuohon sepelialueelle. Sitten alkaakin takapiha näyttämään jo ihan erilaiselle ja oikeastaan jo melkein valmiille! Itsehän jatkan kivi leikkiä sitten vasempaan suuntaan ja teen sen yrttipenkin ja laattapolun kasvimaalle. Mutta en ole lainkaan varma jaksanko ryhtyä siihen ensi vuonna vielä. Ehkä ensi vuonna olisi hyvä pureutua pitkän pengerpenkin valmiiksi saattamiseen ja muiden alueiden viimeistelyyn ennen isompaa uutta projektia. Miten tämä ajatatus alkoi heti naurattaa minua ihan älyttömästi....

Pienellä aasinsillalla aiempaan siemenpankki höpinään. Meidän nurmikkomultakin näyttää olevaan oikein hyvin rikastettu muullakin kuin nurmikon siemenellä! No tämähän oli toki tiedossa. Isäntä on halunnut antaa nurmikolle aikaa kasvaa ennen ensimmäistä leikkausta. Niinpä olen päässyt ihastelemaan kukkaloistosta nurmikollamme. Perhoset ainakin tuntuu tykkäävän, eikä minuakaan se ole haitannut. Tälle syksyä pitäisi muuten vielä istuttaa muutama mustaherukkapensas lisää. Meillä menee talven aikana ihan julmetusti mustaherukkamehua ja viime vuonnakin mehu loppui jo jouluna. Eihän nuo omat pensaat vieläkään tuota paljoa, epäilin kuitenkin meidän tarpeen olevan enemmän kuin kymmenen pensasta. Varsinkin kun pienimmät kasvavat. Pensaiden istutus onkin sitten oma hommansa, kun yritän kuoria nurmikon pois niiden kohdalta!

Tässäpä vielä kaaresta kuvaa. Kivituhkaa olen sinne harjannut jo pariinkin otteeseen. Vielä pitäisi lisätä, kun koloja on taas ilmaantunut. Tämän pation myötä saammekin sitten joka kesä ihailla muurahaisten kuherteluviikkoja. Reunakiven asennus nimittäin hoitui hyvässä seurassa, julmetun muurahaisparven kanssa. Tuo vaalea laatta oikein kutsui niitä puoleensa ja lopulta se ei ollut enää kovin vaalea, kun muurahaisia oli läjittäin siinä. Sitä on nyt jatkunut ainakin sen pari viikkoa iltaisin, olettaisin että kuhertelu viikot alkavat mennä jo hieman ohitse. Joka ilta siinä kuitenkin vielä on jonkin verran niitä ollut.

Nurmikonreunakivi jäi tähän pisteeseen. Tuli vähän kiintiö täyteen tältä vuodelta ja jäin miettimään, että teenkö tuollaisen kaaren siihen edelleen vai vetäisenkä tähänkin suorakulman. Ehkäpä tästä on siis hyvä jatkaa ensi keväänä uusien ajatusten kanssa. Ellen sitten vielä syksyn viileinä keleinä innostu jatkamaan.

Pienenä puuhasteluna, innostuin suunnittelemaan ja tilaamaan perennat tähän köynnösten ympärille. Ihastuin kellukkaan ja sitäpä tähän laitoin useamman taimen. Lisäksi siinä on pienikokoista poimunlehteä, keijunkukkaa, punatähkää, tuoksumataraa, harmaakurjenpolvea, tarhapäivänliljat 'Pink Damask' ja 'Sammy Russel' sekä punakärsämöä ja karpaatienkelloja. Toivottavasti ne viihtyvät. Niin ja omasta takaa tuli kesäpikkusydäntä. Ja taitaapa siinä näkyä muutama esikko ja salviaakin. En siis tehnyt paperille tätä suunnitelmaa vielä, kehittelin vain päässäni. Täytyy kyllä johonkin laittaa ylös sillä unohdan ne muuten kokonaan.

Vielä jäi punainen kylmänkukka ja sinipiikkiputki vaille paikkaa. Niille kyllä löytyy nopeasti paikat jahka kerkiän uudestaan istutuspuuhiin. Vähän haaveilin, jos saisin sinipiikkiputkesta siemeniä tänä syksynä...

Sinipiikkiputki 'Blue Hobbit'

Pallohortensiani, joka viime vuonna kukki oikein näyttävästi pieneksi puskaksi (tai puskiahan niitä on), ei tänä vuonna ole tehnyt kuin yhden kukan. Tosin onhan se sitäkin suurempi, kahden kämmenen levyinen. Silti useampi vähän pienempi kukkakin olisi kelvannut. Mahtoikohan myyrien talvinen vierailu vaikuttaa asiaan?

Loppuun vielä pieni kesän projektini. Olen koko kesän juurrutellut koristearonian taimia itselleni, jotta voisin rakentaa vähän pensasaidannetta. Haluaisin etuphalle vähän raamia, kun nyt piha vain vaihtuu taimikoksi ja osassa kohtaa on jopa pieni pudotus nurmikolta taimikkoon. Toistaiseksi taimet ovat voineet ihan hyvin ja osa jopa on kasvattanut yhden tai pari uuttakin lehteä. Ajatuksena olis uskaltaa istuttaa nämä maahan elosyyskuun vaihteessa, vaan pitäisiköhän niitä hoivata purkeissa vielä ensi kevääseen?

Aurinkoisia päiviä kaikille!