Koska kukkii? -haaste

Hiidenkiven Minnan kehittämä Koska kukkii? -haaste on jo kolmatta kertaa vauhdissa. Tällä kertaa minut haastoi mukaan Kottikärryn kääntöpiirin Päivi. Meillä on edelleen aikas reippaasti lunta kuten kuvasta näkyy. Viikonlopun plussakelit sulattivat pihaa kyllä reippaasti, mutta se näkyi lähinnä auratulla alueella, jonne auto meinasi jumahtaa nopean sulamisen vuoksi. Itse istutetuilla alueilla sulamista ei juuri edes huomaa vielä. Näyttäisi tuo sää kuitenkin siltä, että kuun vaihteessa alkaa sitten tapahtua sulamista pikku hiljaa enemmässä määrin. Eli mennäänpäs sitten niihin kasveihin, jotka tällä kertaa valikoituivat vasta toukokuun kukkijoista.

Idänsinililja 10.5.2023

Idänsinililjaa istutin meille toissa syksynä ja se kukki viime vuonna siis ensimmäisen kerran meidän pihassa toukokuun alussa. Veikkaan, että tällä kertaa se kukkii 5.5.

Kirjopikarililja 15.5.2023

Kirjopikarililja valikoitui toiseksi kasviksi. Sitä en ole erityisemmin aikaisempina vuosina ole tarkkaillut, joten en osaa päivän päälle sanoa sen kukuntapäivää aiemmilta vuosilta. Viime vuonna se aloitti joskus 9.-14.5 välissä ja 2022 olen kuvannus sen kukassa 22.5. Tosin se on voinut olla kukassa jo aikaisemminkin. Tänä vuonna veikkaisin kirjopikarililjan kukkivan 10.5.

Helmililja 10.5.2023

Helmilijaa minulla on parissa paikassa. Varjopenkissä se tuskin kukkii ensimmäisenä ja etupihalla sitä on laaja-alaisesti. Epäilen, että ensimmäisinä kukkivat vaaleanpunaiset/valkoiset helmililjat tuomen alta, koska nämä siniset ovat isomman lumimassan alla. Helmililja varmaan kukkii 12.5. tänä vuonna.

Metsätulppaani 22.2.2023

Metsätulppaani 22.2.2023Metsätulppaani menee kukinnassaan varmaan jo toukokuun lopulle, pitkä odotus kärsimättömälle. Valitsin sen kuitenkin, koska se ei ole vielä saanut huomiota blogissani juuri ollenkaan, eikä minulta löytynyt kuviakaan tästä kuin pari. Se ei ole siis päässyt vielä ansaitsemaan huomiota minunkaan silmissä, joten se on oikein hyvä valinta tälle vuodelle. Ja siis epäilen metsätulppaanin kukkivan 17.5.

Jouluruusu 12.5.

Jouluruusu onkin hieman haasteellisempi, sillä istutin ne viime vuonna. Varmuttahan ei ole kukkivatko ollenkaan, mutta otetaan tämä nyt sellaisena bonuskasvina. Olin varma, että otin istutuksesta muutaman kuvan, mutta enpä niitä sitten tuolta lötänyt. Löysin vain tämmöisen alppiruusun takaa pikkuisen pilkistävän yksilön. Minullahan siis on jouluruusua ainakin kolmessa eri paikassa ja jää nyt siis nähtäväksi kukkivatko missään niistä vielä. Tälle heitän kukintapäiväksi 1.5.

Kevät 2023

Näinpä tuli valittua omata kukkaset, ei siis aivan ensimmäisiä kukkivia löydy tällä kertaa, joten malttia tarvitaan. Toukokuu on kuitenkin minun syntymäkuukauteni ja siksi päädyin ottamaan keskitetysti lajit sieltä tänä vuonna. Jouluruusu nyt on ainut, joka on vähän kiikun kaakun ja saattaisi tuurillaan kukkia jo huhtikuussakin.

Sitten en varmaksi osaa sanoa, onko heitä haastettu, mutta haastan mukaan:

Puutarhaeloa, Lappalainen etelässä ja Satavuotiaan sylissä

Säännöt: Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kasvien kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, että kasvi on vielä lepotilassa. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen (tai kuukausien) päähän. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut normaalikeväästä poikkeavat viritelmät lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Olisi myös kiva, jos kävisit laittamassa Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen kommentin osallistumisestasi. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui.

Talven harmituksia

Trimmattu metsäkuusi, 2024.

Talvella melkein järjestäin tulee vastaan jotain harmituksia. Yleensä niitä vataan yrittää taistella erilaisin keinoin ja ne toisinaan onnistuvat ja toisinaan sitä unohtuu jotain. Näin alkuun, ensimmäisen kuvan kuusi on ihan itse trimmattu. Alun perin se piti kaivaa pois penkereen kivikosta, mutta isäntä ilmoittikin sitten, että siitä tulee miedän pihakuusi. Minä sitten vastaan ilmoitin, että sepä pidetään sitten mahdollisimman pienenä ja nyt siitä on tulossa minikuusi. Kunnes jollakin menee hermot ja se lähtee kokonaan. Mutta siis keskityn seuraavaksi omiin talven harmituksiin, mitä tänä talvena olen kohdannut, osittain omaa tyhmyyttä/laiskuuttani.

Tämä oli aika karu. Kaunis koristeomenpuuni, Musta Rudolf, syötynä. Lumi oli painanut tuon verkon alaspäin ja sitten lunta oli vielä niin paljon, että pupusen oli kyllä helppo käydä syömässä se. En itse uskaltautunut ylimääräisille kierroksille kun oli paljon pakkasta ja sen jälkeen olinkin sairaana, joten jäipä käymättä potkimassa lumet. Kun nyt viimein sinne pääsin, niin kylläpä vähän ketutti. Tämä ei ollut ainoa, joka kärsi jänöjen jäljiltä. Myös päärynän verkko oli hautautunut ja se oli löydetty heti. Isompien omena- ja kirsikkapuun alimpia oksia oli syöty kun olivat saaneet itse painettua verkkoja vähän alas. Onneksi eivät sentään runkoon päässeet. Myös vaahteraa oli käyty maistelemassa. Ensi talvelle jo kehittelin paranteluja noille verkoille. Syksyllä nähdään saanko toteutettua ne.

Toinen vähän harmittomampi harmitus, on meidän kompostin paikka. Toisaalta aivan ihanalla paikalla liiterin takana. Siellä on tosi kiva sopukka, jossa on pari pallokompostoria ja pikakompostori ja laatikko, jossa on kuivikkeet. Mutta tuo reitti sinne... Siis kaikkihan on aivan hyvin kesällä ja alku talvesta, mutta kun tuolta katolta on parin kerran tullut lumet alas, niin voihan itku. Nytkin tuo on jäätävän liukas eikä sinne saa kunnon jalansijaa ollenkaan. Toki tällä hetkellä pystyy kävelemään tuolta metsän puolelta, kun hankikantaa, mutta aika ilkeää sekin on upottaessa. Tälle ei ole ilmeisesti tulossa mitään helpotusta.

Ja liiterin toinen puoli? Noh en lähtis yrittämään sieltäkään. Haasteensa kullakin, mutta tämä ainakin omalla kohdallani saa välttämään bioroskien viemistä ja sitten niitä kertyy tuonne sisälle. Nytkin vein ylitsepursuavan bioroskiksen lisäksi yhden kattilallisen ruuan tähteitä. Ei sillä, se ei ole vaikuttanut kompostin toimintaan, joka on koko talven pöhöttänyt noin 30 asteen lämmöllä menemään.

Lopuksi vähän vihreääkin mukaan, kun noissa nietoksissa ei paljoa väriä ole. Nyt mulla on kasvit kahden lampun valossa ja vaikuttaisi, että keskellä olevat kasvit tykkäisivät kääntyä mieluummin tuon isomman lampun puoleen. Vasemmanpuoleinen punaisena hohtava onkin vähän edullisempi lamppu. Pitäisiköhän ostaa toinenkin tuommoinen iso lamppunen?

Aurinkoista viikon alkua!